runt­ti

erisnimi/ˈruntːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

runt-ti (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. perustus, kivijalka; pohjaväri; maakappale; sisu, (luja) luonne
  2. huono vaate, rääsy; kelvoton, heittiö; raukka (ihminen tai eläiin)

Etymologia

1runtti1 – perustus, kivijalka; pohjaväri; maakappale; sisu, (luja) luonne

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: grund)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan krunti yhteydessä

Lainalähde: ← nykyruotsi grund ’pohja, perustus; pohjaväri; maa-alue, maa; peruste, syy, periaate’, grunda ’perustaa, pohjata’ jne. — inkeroinen kruntti ’maa, maaperä, maapalsta’ ← viro krunt ’tontti, palsta; pohjamaali’ tai venäjä grunt ’maaperä, pohja; pohjaväri’ (molemmat ← saksa Grund), aunuksenkarjala gruntti ’rakennuksen perustus’ ← venäjä.

Samaa juurta olevia sanoja

2runtti2 – huono vaate, rääsy; kelvoton, heittiö; raukka (ihminen tai eläiin)

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan rontti yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786

Lainalähde: osin ilmeisesti ← nykyruotsi strunt ’roska, roju, turhanaikainen asia; heittiö, lurjus’, osin myös deskr.-luonteinen sana, johon lienevät vaikuttaneet ainakin renttu (katso rento) sekä s.v. roikkua ja roju main. sanat. — suomi ronski (laajalti nykymurt.) ’roteva, karski, reipas; reilu, runsas(kätinen); siekailematon, rietas’ ehkä kontam., esimerkiksi rontti, roteva + karski.

~ (suomi ? →) karjala rontti, runtti ’lurjus, roikale, rontti; kulunut esine, raja, rähjä’

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

111 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Runtti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/runtti