Asiasanasto.fi

ruostunut

adjektiivi, verbi

/ˈruo̯stunut/

Johdettu sanasta: ruostua

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.ruosteen peittämä tai ruostetta kerryttänyt
  2. 2.harjoituksen puutteen vuoksi heikentynyt taito

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Siellä olivat kangaspuut, pärekuvot, kelkan jalakset, pari paininpuuta, kaksi nuoralla kiinni sidottua heinähankoa, auranpuut, ruostuneita sirppejä ja viikatteen teriä.

Eduard Wilde, Mahtran sota

Tässä ruostunut taikahuilu on, kun sitä vaan kerran käyttää, niin tanssii keijut ja kuninkaat ja tuvan ne taruilla täyttää.

Larin-Kyösti, Unta ja totta

Haudasta löytyi osia satulasta, joitakin lasihelmiä, täysin ruostuneita rautaesineitä, kuten esimerkiksi rintasuoja, kilvenkupura, kaksi keihästä ja miekka.

Wikipedia: Tunen venehauta

Englanninkieliset vastineet

  • rusty
  • rusted

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

Nominatiiviruostunut
Genetiiviruostuneen
Partitiiviruostunutta
Essiiviruostuneena
Translatiiviruostuneeksi
Inessiiviruostuneessa
Elatiiviruostuneesta
Illatiiviruostuneeseen
Adessiiviruostuneella
Ablatiiviruostuneelta
Allatiiviruostuneelle
Abessiiviruostuneetta

Riimit

-uostunut

Kaikki riimit