ruos­tu­a

verbi/ˈruo̯stuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ruos-tu-a (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 4 987. yleisin sana

Johdettu sanasta: ruoste

Merkitykset

  1. raudan tai teräksen hidasta muuttumista hauraaksi ruosteeksi hapen ja kosteuden vaikutuksestaRauta ruostuu helposti, ellei sitä suojata pintakäsittelemällä.
  2. (kuvaannollisesti) huonontua, heikentyä aiempaan verrattunaTaitoni ovat ruostuneet pahasti.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Siellä ruostut rauta raukka, siellä kuljet kivikoita, kannokoita, vaskivuorehen vajoat.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Sa vanha, viekas, kujeileva kuu, ma tunnen lemmenkateet, vaikeet vaivas, ei koskaan ruostu vanha rakkaus, se totuus on niin vanha kuin on taivas.
— Larin-Kyösti, Lauluja rakkaudesta
Toisin kuin rauta, joka saattaa ruostua kokonaan, kupari hapettuu ainoastaan pinnalta, ja sen pinnalle syntynyt oksidi - tai karbonaattikerros suojaa sitä hapettumasta syvemmältä.
— Wikipedia: Kupari

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan ruostua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Korroosioreaktioita ovat esimerkiksi raudan ruostuminen ja kuparin patinoituminen.
— Wikipedia: Metalli
Hän sanoi leikillisen merkitsevästi: »Joku rouvista sanoikin, ettei se vanha rakkaus ruostu...
— Lauri Haarla, Halveksittu mies

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *rusta-z)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan ruoste yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lainalähde: ← germaaninen *rusta-z, vertaa nykyruotsi rost, nykytanska, nykynorja rust, muinaisalasaksa eli muinaissaksi rost, keskialasaksa rost, rust, nykysaksa Rost ’ruoste’.

saame ruosˈtâ ’ruoste’ ← itämerensuomi, osin mahdollisesti ← skandinaavinen.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrōsse (g. rōstīn) ’ruoste’, rōstua
karjalaruoste, ruostuo
lyydiruoste̮, ruostuda
vepsäroste̮ (g. rostken), rostuda
vatjarōse̮
virorooste ’ruoste’
liivirūost ’ruoste’, rūostə ’ruostua’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.rust
  • ruotsirosta
  • saksarosten, Rost, ansetzen
  • venäjäржаветь
  • esp.aherrumbrar
  • virominema, roostetama, rooste

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • rust

Esiintymistiheys

38 069 esiintymää · 14.5 / milj.

Suomi24
17.0
Sanomalehdet
5.3
Aikakauslehdet
4.6
Wikipedia
1.9
Reddit
3.3
Tekstitykset
3.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: ruostuu 29 % · ruostu 18 % · ruostunut 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin ruostua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäruostunruostuinolen ruostunutolin ruostunut
sinäruostutruostuitolet ruostunutolit ruostunut
hänruostuuruostuion ruostunutoli ruostunut
meruostummeruostuimmeolemme ruostuneetolimme ruostuneet
teruostutteruostuitteolette ruostuneetolitte ruostuneet
heruostuvatruostuivatovat ruostuneetolivat ruostuneet
passiiviruostutaanruostuttiinon ruostuttuoli ruostuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäruostuisinolisin ruostunut
sinäruostuisitolisit ruostunut
hänruostuisiolisi ruostunut
meruostuisimmeolisimme ruostuneet
teruostuisitteolisitte ruostuneet
heruostuisivatolisivat ruostuneet
passiiviruostuttaisiinolisi ruostuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäruostu—
hänruostukoonolkoon ruostunut
meruostukaamme—
teruostukaa—
heruostukootolkoot ruostuneet
passiiviruostuttakoonolkoon ruostuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäruostunenlienen ruostunut
sinäruostunetlienet ruostunut
hänruostuneelienee ruostunut
meruostunemmelienemme ruostuneet
teruostunettelienette ruostuneet
heruostunevatlienevät ruostuneet
passiiviruostuttaneenlienee ruostuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviruostua
1. inf. pitkä muotoruostuakseen
2. inf. inessiiviruostuessa
2. inf. inessiivi, passiiviruostuttaessa
2. inf. instruktiiviruostuen
3. inf. inessiiviruostumassa
3. inf. elatiiviruostumasta
3. inf. illatiiviruostumaan
3. inf. adessiiviruostumalla
3. inf. abessiiviruostumatta
3. inf. instruktiiviruostuman
4. infinitiiviruostuminen
5. infinitiiviruostumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiruostuva
Passiivin 1. partisiippiruostuttava
Aktiivin 2. partisiippiruostunut
Passiivin 2. partisiippiruostuttu
Agenttipartisiippiruostuma
Kieltopartisiippiruostumaton

Riimit

-uostuɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ruostua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ruostua