rus­ta­ta

verbi/ˈrustɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rus-ta-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 14 954. yleisin sana

Merkitys

  1. (arkikieltä)pyrkiä saamaan jotakin tehdyksi (varsinkin tehottomasti tai kiireettömästi)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Rustataan sahavärkkejä, niin jopa on maksettava puusta, on.
— Veikko Korhonen, Miehet sen tekevät
Mies vain veistää, veistää, vuolee, rustaa ruumiskirstuaan, kunnes höylä käteen kuolee työnsä valmiiks saatuaan.
— Larin-Kyösti, Korpinäkyjä II
Sinä ruusuista runojasi rustaat vaan, niin kauniit sormesi mustaat vaan, sinä pyyhit, tuumit ja tuhraat ja liiaksi öljyä uhraat.
— Larin-Kyösti, Lauluja rakkaudesta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rustata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Eläissäs rustasit runoja kuusi kirjaa, Ja kuolit harmista, kuin niit' ei kukaan osta.
— August Ahlqvist, Säkeniä

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Vanhin tieto
1679
Levinneisyys
yleinen, ei Vermlanti Inkerinmaa
  1. suomirustata
  2. ruotsivertaa nykyruotsi rusta, utrusta ’varustaa’, rustning ’varustus’ (pohjoissaame rusˈtat (luulajansaame) ’varustautua (matkaan)’, pohjoissaame rustig (luulajansaame) ’varustus, rakennelma’ myös ← skandinaavinen, osittain mahdollisesti ← suomi)

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • scrabble

Esiintymistiheys

8 128 esiintymää · 3.1 / milj.

Suomi24
3.6
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.1
Reddit
3.3
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: rustata 20 % · rustaamaan 15 % · rustaa 15 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin rustata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minärustaanrustasinolen rustannutolin rustannut
sinärustaatrustasitolet rustannutolit rustannut
hänrustaarustasion rustannutoli rustannut
merustaammerustasimmeolemme rustanneetolimme rustanneet
terustaatterustasitteolette rustanneetolitte rustanneet
herustaavatrustasivatovat rustanneetolivat rustanneet
passiivirustataanrustattiinon rustattuoli rustattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärustaisinolisin rustannut
sinärustaisitolisit rustannut
hänrustaisiolisi rustannut
merustaisimmeolisimme rustanneet
terustaisitteolisitte rustanneet
herustaisivatolisivat rustanneet
passiivirustattaisiinolisi rustattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinärustaa—
hänrustatkoonolkoon rustannut
merustatkaamme—
terustatkaa—
herustatkootolkoot rustanneet
passiivirustattakoonolkoon rustattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärustannenlienen rustannut
sinärustannetlienet rustannut
hänrustanneelienee rustannut
merustannemmelienemme rustanneet
terustannettelienette rustanneet
herustannevatlienevät rustanneet
passiivirustattaneenlienee rustattu

Infinitiivit

1. infinitiivirustata
1. inf. pitkä muotorustatakseen
2. inf. inessiivirustatessa
2. inf. inessiivi, passiivirustattaessa
2. inf. instruktiivirustaten
3. inf. inessiivirustaamassa
3. inf. elatiivirustaamasta
3. inf. illatiivirustaamaan
3. inf. adessiivirustaamalla
3. inf. abessiivirustaamatta
3. inf. instruktiivirustaaman
4. infinitiivirustaaminen
5. infinitiivirustaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippirustaava
Passiivin 1. partisiippirustattava
Aktiivin 2. partisiippirustannut
Passiivin 2. partisiippirustattu
Agenttipartisiippirustaama
Kieltopartisiippirustaamaton

Riimit

-ustɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rustata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rustata