ru­ti­hul­lu

adjektiivi/ˈrutiˌhulːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ru-ti-hul-lu (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: Ruti + hullu

Merkitys

Esimerkkilauseet

"Oletko rutihullu, Minka?" Ja hän katseli hyvin loukkautuneena keltaista puusänkyä, joka oli ostettu huokeasta käsityökaupasta.
— Elisabeth Kuylenstierna-Wenster, Elämän keväässä
Hän on rutihullu, hän voisi heittäytyä tyttöön käsiksi, haluaisi puristaa hänet rintaansa vasten ja huutaa Mauritsille: "tule irroittamaan morsiamesi, jos voit".
— Selma Lagerlöf, Untuvainen y.m. kertomuksia
"Rutihullu tuo Kokka. Hän on väärentänyt nimeni toisenkin kerran, tuossa paperissa, katsokaas hyvät herrat!
— Eivaro, Naapurit

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan ruti yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786

Merk:ssä ’rikki’ kuulunee rutista v:n yhteyteen, ja tästä on mahdollisesti selitettävissä myös yhd:n alkuosa; vertaa ratki, rikki2. Merk:ssä ’hyvin kuiva’ voisi alkuosan alkup. muoto olla ruuti, mutta oletus on hyvin epävarma eikä selitä muiden yhd:ojen alkuperää.

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rutihullu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rutihullu