- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan ruti yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
rutihullu
adjektiivi/ˈrutiˌhulːu/ru-ti-hul-lu (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
Esimerkkilauseet
"Oletko rutihullu, Minka?" Ja hän katseli hyvin loukkautuneena keltaista puusänkyä, joka oli ostettu huokeasta käsityökaupasta.Hän on rutihullu, hän voisi heittäytyä tyttöön käsiksi, haluaisi puristaa hänet rintaansa vasten ja huutaa Mauritsille: "tule irroittamaan morsiamesi, jos voit"."Rutihullu tuo Kokka. Hän on väärentänyt nimeni toisenkin kerran, tuossa paperissa, katsokaas hyvät herrat!Etymologia
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ulːu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Rutihullu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rutihullu