rik­ki

adverbi, substantiivi/ˈrikːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rik-ki (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 424. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. epämetalleihin kuuluva yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen alkuaine. Rikin kemiallinen merkki on S.

adverbi

  1. ei toimi tai on hajalla, epäkunnossaAuto meni rikki.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hän ei kuitenkaan saanut mitään kirjotetuksi, tuskitteli, repi rikki alotteensa ja laski vihdoin pois kynän.
— Jalmari Kara, Hottentotit
Kuullos, ystävä, kevähän jäille Onpi mennä sun vaarallinen; Jäinen vaippa vois murtua rikki, Omaks jäisit sä aaltosien.
— Lauri Soini, Runopisareita
Tämä ainakin maaöljyä, pikeä ja rikkiä sisältänyt palava neste ei sammunut vedellä, vaan sen sammuttamiseen jouduttiin käyttämään viiniä, hiekkaa tai virtsaa.
— Wikipedia: Kreikkalainen tuli

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rikki lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Se reagoi hyvin epämetallien, kuten hapen, rikin, fosforin ja halogeenien, kanssa.
— Wikipedia: Uraani
Samoin kuin natrium, kalium reagoi kiivaasti myös fluorin ja kloorin kanssa, sekä kuumennettaessa rikin, vedyn ja muiden epämetallien kanssa.
— Wikipedia: Kalium
Meidän tuntemamme elämä vaatii muun muassa hiiltä, vetyä, happea, typpeä, rikkiä ja fosforia.
— Wikipedia: Elinkelpoinen planeetta

Etymologia

1rikki1 – eräs keltainen epämetallinen alkuaine; rähmä

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
paikoin kaakkoismurteet ja ymp.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrikki ’rikki’
karjalarikki ’sama merkitys; rähmä’, rikitteä ’sytyttää’
lyydirik ’rikki; vaikku’
vepsärik ’rikki; rähmä’
vatjarittši ’rikki’

(suomi karjala → inarinsaame rikka (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’rikki’).

Samaa juurta olevia sanoja

2rikki2 – murskana; epäkunnossa

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Vanha lat.-muotoinen partikkeli samasta kannasta kuin rikkoa (katso tätä) ja mahdollisesti myös rikka1.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrikki, rikkinäin ’rikkinäinen’
karjalarikki ’hajallaan, murskana, -ksi; pilalla, ‑lle’
vatjarikki ’rikki’
virorikki ’pilalle, rikki’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.broken, sulphur, sulfur, sulfur, brimstone, sulphur, brimstone
  • ruotsisönder, svavel, svavel
  • saksakaputt, gebrochen, Schwefel (m), Schwefel
  • ranskabrisé, soufre (m), soufre, cassé
  • venäjäсера, сера
  • esp.azufre (m)
  • virokatki, väävel, väävel, rikkis, rikki
  • italiazolfo (m)
  • puolasiarka (f)

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • busted
  • kaput
  • dead
  • asunder
  • sulfur
  • sulphur
  • brimstone
  • native sulphur

Esiintymistiheys

101 746 esiintymää · 38.8 / milj.

Suomi24
42.8
Sanomalehdet
9.6
Aikakauslehdet
8.9
Wikipedia
4.3
Reddit
28.9
Tekstitykset
39.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: rikki 72 % · rikin 12 % · rikkiä 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ikːi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rikki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rikki