- rohkeus, uskallusHänellä on rönttiä sanoa, että yleislakkouhka oli 'tarpeeton arvovaltakiista, jossa suunniteltu voimankäyttö oli täysin suhteetonta asian kokoon nähden'. (iltasanomat, 1996)
- puhekieli kasvi (kokonaisena juurineen mullasta nostettuna); kanta, kara (hedelmän, marjan, vihanneksen syötäväksi kelpaamaton osa)Röntit vaihtoon ja kukkapenkki uusiksi (otsikko, TS)
- puhekieli paakku, kokkare, klönttiSihtaa röntit pois.
- ryökäle, retale, vetelysMistäs nämä röntit ovat tulossa?
Etymologia
luultavasti ruotsin strunt. Variantteja: rontti, runtti