ka­ra

erisnimi, substantiivi/ˈkɑrɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ka-ra (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 16 166. yleisin sana

Merkitykset

  1. omenan tai muun hedelmän kara eli siemenkota, joka jää jäljelle kun hedelmä syödään
  2. lastuavan työstökoneen pääakseli, johon kiinnitetään terä tai työstettävä kappale ks. porankara, sorvinkaraHiomakoneen laikka pyörii karaan kiinnitettynä.
  3. biljardipelin muunnelma, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä karamboli
  4. pisteen tuottava lyönti em. biljardipelissä
  5. koskikara

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Pinus abies: honka-, hyöty-, janhus-, kangas-, kara- l. karanko-kuusi, -karsti, -kartsi, kartti-, korpi-, lyly-, mannel-, mannikas-, mantila- l. norokuusi, näre, rapa- l. räkäkuusi.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Kaikki on ennallaan: valkea lumi, kuun jäävihreä valo, koivun karanko akkunan alla, ja lumella harottaa sen kuvajainen, Yli-Puran tummat seinät ja tulen tuike yhdestä akkunasta.
— Pentti Haanpää, Maantietä pitkin
Monista eri biljardilajeista järjestetään nykyisin kisoja, etenkin ysipallosta, snookerista, kolmen vallin karasta ja kasipallosta.
— Wikipedia: Biljardi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kara lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Hänen kilpailijansa oli suurvisiiri Kemankeş Kara Mustafa pašša, josta itse sulttaani piti.
— Wikipedia: Kösem Sultan
Eläkevuodet Eläkevuosinaan Kara puolisoineen asui talvet Portugalin Algarvessa ja kesät Klaukkalassa Valkjärven äärellä.
— Wikipedia: Helena Kara
Balenciaga, Dolce & Gabbana, Givenchy, Donna Karan, Yves Saint Laurent, Herrera, Gucci, sekä Ralph Lauren.
— Wikipedia: Hilary Rhoda
Toista käytettiin karana, joka tunkeutui maahan, ja toista kurkena eli ohjaimena, jota pidettiin kädessä.
— Wikipedia: Aura (maanviljely)

Etymologia

1kara1 – kuivettunut puu(noksa); tappi, puikko, akseli, salpa; vannaspuu; siitin

Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
karjala, lyydi, viro

Katso myös karahka, karanko.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakara ’puunaula, jolla seinähirret kiinnitetään toisiinsa; kulunut, tylsä työkalu’, karahaine ’kuivettunut tai oksikas puu; kuiva oksa’
lyydikara: kara-oks ’puun (kuivunut) alaoksa’
virokara, kõra ’jk riippuva, törröttävä’: kella k. ’kellon kieli’, jummi k. ’jääpuikko’, härja k. ’sonnin suoro’.

2kara2 – koskikara ’pikkulintu Cinclus cinclus’

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
useimm. murt.
Vastineita
karjala, lyydi

Todennäköisesti onomat. sana.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakoskikara, ‑karanko, ‑karanto, ‑kari
lyydikośkaraine, koskeŋkaraŋgo, koškorahaińe ’koskikara (tai muu koskilintu)’.

suomi → pohjoissaame guoiˈk-gāhrek, luulajansaame kuoi´hka-kārēk (eteläsaame piitimensaame inarinsaame koltansaame) ’koskikara’.

3kara3 – karamelli, makeinen

Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

kara ’karamelli, makeinen’; myös karkkari, karkki, karu, karuski

lyhentymiä sanasta karamelli (←← ranska caramel ← espanja caramelo, alkuperä epäselvä).

Englanninkieliset vastineet

  • shank
  • carom
  • shaft
  • mandrel
  • mandril
  • spindle

Esiintymistiheys

7 247 esiintymää · 2.8 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
4.6
Aikakauslehdet
5.1
Wikipedia
11.7
Reddit
0.5
Tekstitykset
12.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: kara 63 % · karan 19 % · karaa 5 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kara. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kara