sal­ko

substantiivi/ˈsɑlko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sal-ko (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 9 332. yleisin sana

Merkitys

  1. lipputankolaittaa lippu salkoon

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Heidän onnekseen tynnöri oli jo tyhjentynyt; muuten hekin olisivat saaneet kylmän kylvyn, sillä Joe, joka kulki ensimmäisenä, oli törmännyt salkoon.
— Jack London, Aavoilla ulapoilla
Mies äkeellä seisoo taas kuin notkea salko, käsi ohjia käyttää tottunut, voimakas, ruskee, hevot kupeet läikkyen mullassa eespäin puskee.
— Kaarlo Sarkia, Runot
Ensimmäisessä määrättiin, kuka lipun sai nostaa salkoon ja miten sitä käytettiin, ja toisessa käsiteltiin lipun valmistusta.
— Wikipedia: Japanin lippu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan salko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sisään astui pitkäsäärinen, kumarteleva ja merkillisesti mairitteleva viirin salko.
— Lauri Luoto, Ikuiset uhritulet
Muistoja tuo joka puu, joka kukkainen, joka pensas, Polkusi mutkikkaat, viirisi salkoineen.
— tekijä Usea, Runovihkonen nuorisolle
Liputuspäivät Suomessa saa lipun nostaa salkoon vapaasti minä päivänä tahansa ja mistä syystä itse haluaa.
— Wikipedia: Liputus Suomessa
Vaalikampanjan aikana hän levytti kappaleen "Lippu salkoon", joka soi puolueen tilaisuuksissa.
— Wikipedia: Jukka Kuoppamäki

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, pohjoissaame, ersämordva, etelämansi, itähanti

Lähtökohta: suomi-saame sanaa on myös pidetty indoeurooppalainen lainana, viimeksi (← varhaiskantasuomi tai suomalais-ugrilainen *śalko) ← indoeurooppalainen *ǵhalgho- (josta kantabaltti *žalga-, vertaa liettua žal̃gas, žalgà ’salko, riuku jne.’).

Voinee myös kuulua s.v. salia main. sanojen yhteyteen.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensalko ’nuottasalko, jonka avulla nuotan reittä vedätetään jään alla’
karjalasalko ’salko, seiväs, riuku, pieleksen pystypuu’
lyydisalgo ’salko (heinäsuovassa)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame čuolgo (g. čulˈgumâ; luulajansaame) ’jääverkon uittoseiväs; vipukanki’, čuolgo (g. čulˈgu; uumajansaame luulajansaame inarinsaame) ’sama merkitys; (In) parsinneula’, eteläsaame tjuolge ’jääverkon uittoseiväs’ (pohjoissaame (murt.) salˈkō ’pitkä seiväs’ ← suomi)
ersämordvaersämordva śalgo, ersämordva (murt.) mokšamordva śalga ’puikko; luta, jolla lehmuksenkuorta irrotetaan; hyönteisen pistin; havupuun neulanen; kalikka, keppi, sauva’, ersämordva śalgoms, mokšamordva śalgəms ’pistää’
–? komi d́źal, d́źav ’liiste’
etelämansietelämansi sɛ̮jlā, itämansi länsimansi sajlə, pohjoismansi sāγla ’säle, liiste (I L); seiväs’
itähantiitähanti saγəl, etelähanti saχət, pohjoishanti saχəl ’päre; (katiskan, merran, padon) säle, liiste (I); katon ruode (E); lauta (P)’
–?? unkari szál ’säie, lanka’, szálka ’tikku, sälö’, szálfa ’(tukki)puu’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • pole

Esiintymistiheys

15 727 esiintymää · 6.0 / milj.

Suomi24
6.1
Sanomalehdet
9.6
Aikakauslehdet
13.3
Wikipedia
2.1
Reddit
1.7
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: salon 47 % · salossa 25 % · salosta 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑlko

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Salko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/salko