1sammas1 – rajapyykki, rajakivi; pylväs, patsas, paalu; maailmanpatsas
- Vastineita
- vatja, viro
Lainalähde: ? ← arjalainen *stambʰas, vertaa muinaisintia stambhaḥ ’pylväs, pilari, paalu’ (vertaa liettua stam̃bas ’kasvin varsi’, joka ilmeisesti kuuluu samaan tai ainakin läheiseen sanaperheeseen).
Tähän ilmeisesti myös kansanr. ihme-esine sampo (Kal; toisinnoissa myös muun muassa samppo, samp(p)u; samma, sammas (Vermlanti 1817); sammi, sampi, sämpy), jonka on arveltu merkinneen muun muassa myyttistä maailmanpatsasta tai sen päässä olevaa Pohjantähteä, jonka ympäri tähtitaivaan »kirjokansi» kiertää, tai tällaisen palvontapylvästä.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| vatja | sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ |
|---|
| viro | sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas ’sama merkitys’ |
|---|
(mahdollisesti johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)
Lue myös Kotuksen kirjoitus sammakko.
2sammas2 – (tavallisesti hiivasienestä johtuva) pikkulasten suutauti; leuan seudussa kohoumia ja onteloita aiheuttava ihotauti; lehmän poskinystyrä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sampaat yhteydessä
(suomi → pohjoissaame (murt.) samˈpa ’lehmän tai muiden märehtijöiden posken sisäpuolelle syntynyt nystyrä’), vertaa viro sammaspool ’ihottuma, ruusu, savipuoli’
osittain = sammas1, osittain liittyy käännöslainoina sanaan sammakko (katso tätä). Monissa indoeurooppalaisissa kielissä sammakon nimitykset merkitsevät myös eräitä suu- ja kurkkutauteja, vertaa esimerkiksi nykyruotsi murt. Suomi trossk ’sammakko; sammastauti, aphthae’, nykynorja frosk, nykysaksa Frosch, englanti frog ’sama merkitys’, venäjä žába ’rupisammakko; kaularauhastauti, kurkkutulehdus’ (vertaa myös pohjoissaame cuobbo-vikke ’sammastauti, oikeastaan »sammakkotauti», jota parannettiin sammakolla’).
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus sammakko.