sampi
substantiivi/ˈsɑmpi/sam-pi (2 tavua) · 5 kirjainta
Merkitykset
- (yleisesti)mikä tahansa sampien heimoon (Acipenseridae) kuuluva sampikalojen laji tai sellaisen yksilö
- (erityisesti)mikä tahansa sampien heimon Acipenser-sukuun kuuluva laji tai sellaisen yksilöSammen mätiä pidetään arvokkaana.
- (erityisesti)edellisiin kuuluva laji euroopansampi (Acipenser sturio) tai sen yksilö
- (kielitiede)(historia)muinaiskreikan kielen kirjoitusjärjestelmässä käytetyn aakkosen Ϡ nimi
- (kielitiede)(historia)edellistä vastanneen numeraalin 900 nimi
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Mutta Giustina oli lohduton, eivätkä maukkaat valmisteet maistuneet hänelle lainkaan, ei tuore Mustanmeren sammin mäti eikä hieno palamiitti, ei herkullinen viiriäinen eikä edes paistettu riikinkukkokaan, jonka uhkea pyrstö kohosi laajalta hopeavadilta kuin pilkullinen sateenkaari.Kaikki, mitä tarjottiin, oli määrälleen ja mitalleen kunniavieraan arvon mukaista, niinpä sampikin illallispöydässä ei ollut täyttä kolmeakaan tuumaa lyhempi kuin itse Samuel Fergusson.Kosmonauttien avaruusruokavalioon kuuluu myös erilaiset keitot, lampaan liha, borssi, gulassi ja sampi.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sampi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Adjektiivit
Laula Vanha Väinämöinen, hyreksi, hyväsukuinen, Pohjolassa käytyäsi, hyvän sammen saatuasi.Etymologia
1sampi1 – Acipenser sturio; turska; monni; iso kala; kalojen kuningas; haltijakala; suuri, vahva mies
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- paikoin kaakkoismurteet
- Vastineita
- viro, etelämansi
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| viro | samb tai samm (g. samma, sammi) ’sampi (Acipenser)’ |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| etelämansi | etelämansi šupu, itämansi šopəj, länsimansi šupiŋ: ‑khul, pohjoismansi supiγ ’sampi’. |
|---|
Toisaalta on oletettu, että sampi olisi samaa *sampa, sampo pesyettä kuin sammas1 ’patsas, tolppa’, katso tätä. Semanttisesti voisi kyseessä olla (ison) kalan nimittäminen pölkyksi, pulikaksi tms. eräiden muiden kielten tapaan (esimerkiksi nykyruotsi stör ’seiväs’ ja bjälke ’palkki’ myös kalannimissä).
Samaa juurta olevia sanoja
2sampi2 – sammakko
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sammakko yhteydessä
- Vastineita
- karjala, vepsä, vatja, saame
Liittyy ilmeisesti sanan sammas yhteyteen (katso sammas1, sammas2). — Sanaan sammakko on liittynyt myös uudempaa aineistoa: esimerkiksi yllä main. tekn. termit ovat ainakin osittain käännöslainoja (’sammakko’ myllyn tai auran osien nimityksenä myös esimerkiksi venäjä:ssä (žaba, žabka) ja englanti:ssa (frog)); samoin virhettä, kömmähdystä tarkoittamassa (»päästää suustaan sammakoita»), vertaa nykyruotsi groda ’sammakko; tyhmyys, toilaus’.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | sammakko |
|---|---|
| vepsä | samba (g. sampken) ’sama merkitys’ |
| vatja | sammakko ’(veräjän tai oven) tukipatsaan aluskivi’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | cuobbo ’sammakko; (N myös) merirapu; (Ko Kld T myös) meritähti’ (affrikaatta c- edustanee affektipitoisessa sanassa varhaisempaa *s:ää). |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
- sammakko1510
- samp(p)i
- sampa1854
Lue myös Kotuksen kirjoitus sammakko.
3sampi3 – sampo
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sammas yhteydessä
- Vastineita
- vatja, viro
Lähtökohta: ? ← arjalainen *stambʰas, vertaa muinaisintia stambhaḥ ’pylväs, pilari, paalu’ (vertaa liettua stam̃bas ’kasvin varsi’, joka ilmeisesti kuuluu samaan tai ainakin läheiseen sanaperheeseen).
Tähän ilmeisesti myös kansanr. ihme-esine sampo (Kal; toisinnoissa myös muun muassa samppo, samp(p)u; samma, sammas (Vermlanti 1817); sammi, sampi, sämpy), jonka on arveltu merkinneen muun muassa myyttistä maailmanpatsasta tai sen päässä olevaa Pohjantähteä, jonka ympäri tähtitaivaan »kirjokansi» kiertää, tai tällaisen palvontapylvästä.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| vatja | sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ |
|---|---|
| viro | sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas ’sama merkitys’ |
(mahdollisesti johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)
Samaa juurta olevia sanoja
4sampi4 – sammastauti
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sampaat yhteydessä
(suomi → pohjoissaame (murt.) samˈpa ’lehmän tai muiden märehtijöiden posken sisäpuolelle syntynyt nystyrä’), vertaa viro sammaspool ’ihottuma, ruusu, savipuoli’
osittain = sammas1, osittain liittyy käännöslainoina sanaan sammakko (katso tätä). Monissa indoeurooppalainen kielissä sammakon nimitykset merkitsevät myös eräitä suu- ja kurkkutauteja, vertaa esimerkiksi nykyruotsi murt. Suomi trossk ’sammakko; sammastauti, aphthae’, nykynorja frosk, nykysaksa Frosch, englanti frog ’sama merkitys’, venäjä žába ’rupisammakko; kaularauhastauti, kurkkutulehdus’ (vertaa myös pohjoissaame cuobbo-vikke ’sammastauti, oikeastaan »sammakkotauti», jota parannettiin sammakolla’).
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.common sturgeon, sturgeon, #Englanti
- ruotsistör
- saksaAtlantischer Stör, Stör (m)
- ranskaesturgeon, #Ranska (m)
- venäjäатлантический осётр, осётр
- esp.esturión
- virotuur, Atlandi tuur
- italiastorione (m), #Italia
- puolajesiotr (m)
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- sturgeon
- beluga
- hausen
- common sturgeon
- #Englanti
Esiintymistiheys
1 621 esiintymää · 0.6 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 7 (ovi), vokaalivaihtelutyyppi H
Yleisimmät: sampi 31 % · sammen 20 % · sampea 14 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑmpi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Sampi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sampi