- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: sinka)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sinkka yhteydessä
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
Lähtökohta: ← nykyruotsi sinka (v.) ’liittää lautoja yhteen, tehdä nurkkaliitos, sinkata’ ← nykysaksa zinken ’sama merkitys’
sin-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta
Hän muistutti Kyttää, sen katsellessa Sinkkaa, kun ne ovat tappelupäällä.Lähtökohta: ← nykyruotsi sinka (v.) ’liittää lautoja yhteen, tehdä nurkkaliitos, sinkata’ ← nykysaksa zinken ’sama merkitys’
56 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi A
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-iŋkɑtɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Sinkata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sinkata