sou­vi

substantiivi/ˈsou̯ʋi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sou-vi (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. (arkikieli)työ, urakka

Esimerkkilauseet

Aina oli pistettävä pisintä suuhun, milloin juuri kantava lehmä, milloin ruishehto, vaikka parin kuukauden perästä olisi itse senkin kipeästi tarvinnut. Hätävarana oli souvi. Talvet ja osin kesätkin niissä huhkiessa omat työt jäivät kesantoon, niitty pensoittui ja rakennukset olivat päälle putoamassa.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa
Oli todellinen souvi keksiä jotakin puheenaihetta hänen kanssaan.
— Sigrid Undset, Ida Elisabet
Teos Souvi on dokumenttiromaani Kännön isän sotareissusta.
— Wikipedia: Sakari Kännö

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: sjå)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Slangissa
1890 lähtien
Levinneisyys
laajalti murt.
  1. suomisouvi
  2. nykyruotsisjå ’raskas työ, homma, urakka’, sjåare ’satamatyöläinen, jätkä’
  3. hollantisjouw ’homma, urakka’

Alkuaan merimiesten kielestä.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

souvi ’työ, urakka’

← ruotsi sjå ’raskas työ, urakka; satamatyö’ (← hollanti sjouw verbistä sjouwen ’raataa; raahata; kuljettaa lastia (meritse)’, joka liittyy sanaan (hollanti) see ’meri’).

Johdoksia: souvaa ’tehdä työtä’

Esiintymistiheys

462 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: souvi 52 % · souvia 19 % · souviin 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ouʋi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Souvi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/souvi