su­kel­tau­tu­a

verbi/ˈsukeltɑu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

su-kel-tau-tu-a (4 tavua) · 11 kirjainta

Merkitys

(englanniksi)
  1. (intransitive)To dive into.

Esimerkkilauseet

Mutta hän ei tullut menneeksi kumpaiseenkaan paikkaan, sillä juuri, kun hän tuli Mikonkadun kulmaan, sukeltautui poikkikadun pimennosta Runoilija, joka muutamaa viikkoa aikaisemmin oli juonut hänen kanssaan veljenmaljat.
— Erkki Kivijärvi, Tiimalasissa valuu hiekka
Kas vain, hän totesi, parveke ei ollut kyllin hyvä noille kahdelle, vaan he sukeltautuivat puistoon.
— Vilho Helanen, »Kansantuhooja»
Kyseessä oli päästä pakoon nyt, kaikkien rikosten jälkeen, häipyä vieraisiin maihin elämään aluksi pakoilijan tavallista valonarkaa elämää ja sitten, unohduksen hämärän tihentyessä, ehkä jollakin kolkalla sukeltautumaan esiin.
— Olli Karila, Mustaa ja valkoista

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sukeltautua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kun tie sukeltautui metsään, niin oli kuin olisi tultu kahden mustan muurin väliin.
— Jaakko Nikkinen, Ylenkatsotuita
Mutta ne kalpeat, kiihtymystä kuvastavat Garinin kasvot sukeltautuivat jälleen esille...
— Aleksei Konstantinovitsh Tolstoi, Kuoleman säteen salaisuus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin sukeltautua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsukeltaudunsukeltauduinolen sukeltautunutolin sukeltautunut
sinäsukeltaudutsukeltauduitolet sukeltautunutolit sukeltautunut
hänsukeltautuusukeltautuion sukeltautunutoli sukeltautunut
mesukeltaudummesukeltauduimmeolemme sukeltautuneetolimme sukeltautuneet
tesukeltauduttesukeltauduitteolette sukeltautuneetolitte sukeltautuneet
hesukeltautuvatsukeltautuivatovat sukeltautuneetolivat sukeltautuneet
passiivisukeltaudutaansukeltauduttiinon sukeltauduttuoli sukeltauduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsukeltautuisinolisin sukeltautunut
sinäsukeltautuisitolisit sukeltautunut
hänsukeltautuisiolisi sukeltautunut
mesukeltautuisimmeolisimme sukeltautuneet
tesukeltautuisitteolisitte sukeltautuneet
hesukeltautuisivatolisivat sukeltautuneet
passiivisukeltauduttaisiinolisi sukeltauduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsukeltaudu—
hänsukeltautukoonolkoon sukeltautunut
mesukeltautukaamme—
tesukeltautukaa—
hesukeltautukootolkoot sukeltautuneet
passiivisukeltauduttakoonolkoon sukeltauduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsukeltautunenlienen sukeltautunut
sinäsukeltautunetlienet sukeltautunut
hänsukeltautuneelienee sukeltautunut
mesukeltautunemmelienemme sukeltautuneet
tesukeltautunettelienette sukeltautuneet
hesukeltautunevatlienevät sukeltautuneet
passiivisukeltauduttaneenlienee sukeltauduttu

Infinitiivit

1. infinitiivisukeltautua
1. inf. pitkä muotosukeltautuakseen
2. inf. inessiivisukeltautuessa
2. inf. inessiivi, passiivisukeltauduttaessa
2. inf. instruktiivisukeltautuen
3. inf. inessiivisukeltautumassa
3. inf. elatiivisukeltautumasta
3. inf. illatiivisukeltautumaan
3. inf. adessiivisukeltautumalla
3. inf. abessiivisukeltautumatta
3. inf. instruktiivisukeltautuman
4. infinitiivisukeltautuminen
5. infinitiivisukeltautumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisukeltautuva
Passiivin 1. partisiippisukeltauduttava
Aktiivin 2. partisiippisukeltautunut
Passiivin 2. partisiippisukeltauduttu
Agenttipartisiippisukeltautuma
Kieltopartisiippisukeltautumaton

Riimit

-ɑutuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sukeltautua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sukeltautua