su­ku­tut­ki­ja

substantiivi/ˈsukuˌtutkijɑ/
Jaa

Yhdyssana: suku + tutkija

Merkitys

  1. henkilö joka tekee sukututkimusta

Etymologia

suku + tutkija

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.genealogist

Esimerkkilauseet

Päälle päätteeksi hän on Veteläinen, niinkuin Suomessa yhä eräs huomattavimpia sukututkijoitamme.
— Heikki Klemetti, Ei ne olleetkaan viimeiset
Niin, sitten sukututkija puhuu, kireällä äänellä ja omituisen naisellisin liikkein.
— Heikki Välisalmi, Elämän kiertokulku
Päähenkilöiden sukutarinoita selvittää viisihenkisen käsikirjoittaja - ja tuotantotiimin lisäksi sukututkijoita, eri alojen tutkijoita, historioitsijoita ja asiantuntijoita.
— Wikipedia: Sukuni salat

Englanninkieliset vastineet

  • genealogist

Esiintymistiheys

1 317 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.2
Wikipedia
1.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisukututkija
Genetiivisukututkijan
Partitiivisukututkijaa
Essiivisukututkijana
Translatiivisukututkijaksi
Inessiivisukututkijassa
Elatiivisukututkijasta
Illatiivisukututkijaan
Adessiivisukututkijalla
Ablatiivisukututkijalta
Allatiivisukututkijalle
Abessiivisukututkijatta

Riimit

-utkijɑ

Kaikki riimit

Lähteet