Asiasanasto.fi

surku

substantiivi

/ˈsurku/

Merkitys

  1. 1.sääliVoi surku! – pahoitteleva huudahdus

Etymologia

Sanan alkuperä on epäselvä. Se voi olla germaaninen laina, kantagermaanin *surgō, vrt. nykyruotsin sorg, nykysaksan Sorge. Sanalla voi olla myös yhteys omaperäiseen surra–suru–surkastua-sanueeseen.

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Vaan saatossa tähtien välkkyväin Maa-vainaan kurjan kun kohtas he näin sumuss' uivana, hiiltyneenä, jopa pillien piipatus tyrehtyi, syvä surku jo nousi, jo hämärtyi joka silmä kyyneleenä.

Juhani Siljo, Selvään veteen

On sulla surku, kun vastahan Käy haamu kalpea kostajan.

Alpo Noponen, Urpuja

Surku lähtee Hemulin ja pienen ötökkä -Salomen mukana pois Muumilaaksosta ja jatkaa taivaltaan heidän kanssaan.

Wikipedia: Surku

Esiintymistiheys

3 340 esiintymää, 1.3 / milj.

Suomi24
1.5
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.2

Riimit

-urku

Kaikki riimit