tur­ku

erisnimi, substantiivi/ˈturku/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. (vanhentunut)tori, kauppapaikkaJa hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisowan turulla joutilasna. (Biblia, 1838)

erisnimi

  1. Aurajoen suulla sijaitseva kaupunki Suomen lounaisosassa; Suomen vanhin kaupunki ja asukasmäärältään suurin kaupunki 1840-luvulle saakkaPaikkakunnalla nimeltä Turku sanotaan suomeksi ”Turussa”.

Synonyymit

Etymologia

slaavilainen laina, muinaisvenäjän търгъ (tŭrgŭ) (> nykyvenäjän торг, "torg", ruotsin torg > suomen tori)

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiÅbo
  • venäjäТурку
  • viroTuru
  • norjaÅbo

Esimerkkilauseet

Äiti, sinun pakkokoreutesi ei ole mikään etu, jos se sulkee meidät pois maan terveellisestä tomusta, jos se riistää meiltä oikeuden astua suuren, yhteisen, inhimillisen elämän turulle.
— Rabindranath Tagore, Uhrilauluja
Älkäätte Turun neidot, Vastakasvavat kanaset, Uskoko uron sanoja, Meren miehen vannonnoita: Pettävi kesti sanansa, Mies valski valansa syöpi.
— Santeri Ivalo, Historiallisia kertomuksia
Leo on metsästäjä, joka toisinaan tuntee voimakasta tarvetta karata maailman turuille holhoojansa ulottumattomiin.
— Wikipedia: Leo ja Liina

Esiintymistiheys

363 726 esiintymää · 138.6 / milj.

Suomi24
99.5
Sanomalehdet
324.3
Aikakauslehdet
798.2
Wikipedia
430.1
Reddit
143.0
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviturku
Genetiiviturun
Partitiiviturkua
Essiiviturkuna
Translatiivituruksi
Inessiiviturussa
Elatiiviturusta
Illatiiviturkuun
Adessiiviturulla
Ablatiiviturulta
Allatiiviturulle
Abessiiviturutta

Riimit

-urku

Kaikki riimit

Lähteet