tur­ku

erisnimi, substantiivi/ˈturku/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. (vanhentunut)tori, kauppapaikkaJa hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisowan turulla joutilasna. (Biblia, 1838)

erisnimi

  1. Aurajoen suulla sijaitseva kaupunki Suomen lounaisosassa; Suomen vanhin kaupunki ja asukasmäärältään suurin kaupunki 1840-luvulle saakkaPaikkakunnalla nimeltä Turku sanotaan suomeksi ”Turussa”.

Synonyymit

Etymologia

slaavilainen laina, muinaisvenäjän търгъ (tŭrgŭ) (> nykyvenäjän торг, "torg", ruotsin torg > suomen tori)

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiÅbo
  • venäjäТурку
  • viroTuru
  • norjaÅbo

Esimerkkilauseet

Äiti, sinun pakkokoreutesi ei ole mikään etu, jos se sulkee meidät pois maan terveellisestä tomusta, jos se riistää meiltä oikeuden astua suuren, yhteisen, inhimillisen elämän turulle.
Rabindranath Tagore, Uhrilauluja
Älkäätte Turun neidot, Vastakasvavat kanaset, Uskoko uron sanoja, Meren miehen vannonnoita: Pettävi kesti sanansa, Mies valski valansa syöpi.
Santeri Ivalo, Historiallisia kertomuksia
Leo on metsästäjä, joka toisinaan tuntee voimakasta tarvetta karata maailman turuille holhoojansa ulottumattomiin.
Wikipedia: Leo ja Liina

Esiintymistiheys

363 726 esiintymää · 138.6 / milj.

Suomi24
99.5
Sanomalehdet
324.3
Aikakauslehdet
798.2
Wikipedia
430.1
Reddit
143.0
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviturku
Genetiiviturun
Partitiiviturkua
Essiiviturkuna
Translatiivituruksi
Inessiiviturussa
Elatiiviturusta
Illatiiviturkuun
Adessiiviturulla
Ablatiiviturulta
Allatiiviturulle
Abessiiviturutta

Riimit

-urku

Kaikki riimit

Lähteet