sur­ku­tel­la

verbi/ˈsurkutelːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sur-ku-tel-la (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 16 287. yleisin sana

Johdettu sanasta: surku

Merkitys

  1. sääliäsurkutteli heidän tilaansa

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Teidän väitteeseenne on vain yksi sopiva vastaus, herra Clayton", sanoi hän jäätävän kylmästi, "ja minä surkuttelen, etten ole mies voidakseni sen antaa".
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
— Romeo parka, surkutteli Rodolphe, — siellä huutaa hänen Juliansa.
— Henri Murger, Boheemielämää
Hän surkuttelee itseään ja sanoo, ettei hän tiedä mitä voi tehdä tai minne mennä, eikä hänellä ole rahaakaan.
— Wikipedia: Se toinen nainen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan surkutella lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

GRANSKOG: Minä surkuttelen vilpittömästi hänen kohtaloaan.
— Eino Leino, Kootut teokset V
Hän silmäili minua säälivästi surkutellen tietämättömyyttäni.
— Edgar Rice Burroughs, Marsin jumalat
Mutta hän nyt syvästi surkutteli kasvattinsa Eachin Mac-Ian'in onnetonta tilaa.
— Walter Scott, Perth'in kaupungin kaunotar
Tyttö parka surkutteli minua, mutta samalla huomautti, että käytökseni tällä hetkellä soti päätöksiäni vastaan.
— Silvio Pellico, Vankeuteni

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *surgō)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan surku yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)

Lainalähde: ← germaaninen *surgō, vertaa muinaisnorja, muinaisruotsi, nykyruotsi sorg ’suru, huoli’, nykysaksa Sorge ’sama merkitys, huolenpito’. — Kyseessä voinee olla myös omap. sanue, jolla on yhtymäkohtia s.v. surra mainittuihin sanoihin suru ja surkastua.

(suomi →) karjala surkie ’surullinen, surkea, huono (olo); sääli, surku’, surkevus ’surullisuus, suru’, surkutella ’surkutella, valitella’ (suomi surkea → pohjoissaame surˈgâd (luulajansaame inarinsaame) ’surkea, valitettava, surullinen’, suomi surkutella → pohjoissaame surgutâllât (inarinsaame) ’surkutella, sääliä’)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • bemoan
  • deplore
  • pity

Esiintymistiheys

7 175 esiintymää · 2.7 / milj.

Suomi24
3.2
Sanomalehdet
1.8
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.3
Reddit
1.6
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: surkutella 26 % · surkuttelemaan 14 % · surkuttelee 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin surkutella taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsurkuttelensurkuttelinolen surkutellutolin surkutellut
sinäsurkutteletsurkuttelitolet surkutellutolit surkutellut
hänsurkutteleesurkuttelion surkutellutoli surkutellut
mesurkuttelemmesurkuttelimmeolemme surkutelleetolimme surkutelleet
tesurkuttelettesurkuttelitteolette surkutelleetolitte surkutelleet
hesurkuttelevatsurkuttelivatovat surkutelleetolivat surkutelleet
passiivisurkutellaansurkuteltiinon surkuteltuoli surkuteltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsurkuttelisinolisin surkutellut
sinäsurkuttelisitolisit surkutellut
hänsurkuttelisiolisi surkutellut
mesurkuttelisimmeolisimme surkutelleet
tesurkuttelisitteolisitte surkutelleet
hesurkuttelisivatolisivat surkutelleet
passiivisurkuteltaisiinolisi surkuteltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsurkuttele—
hänsurkutelkoonolkoon surkutellut
mesurkutelkaamme—
tesurkutelkaa—
hesurkutelkootolkoot surkutelleet
passiivisurkuteltakoonolkoon surkuteltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsurkutellenlienen surkutellut
sinäsurkutelletlienet surkutellut
hänsurkutelleelienee surkutellut
mesurkutellemmelienemme surkutelleet
tesurkutellettelienette surkutelleet
hesurkutellevatlienevät surkutelleet
passiivisurkuteltaneenlienee surkuteltu

Infinitiivit

1. infinitiivisurkutella
1. inf. pitkä muotosurkutellakseen
2. inf. inessiivisurkutellessa
2. inf. inessiivi, passiivisurkuteltaessa
2. inf. instruktiivisurkutellen
3. inf. inessiivisurkuttelemassa
3. inf. elatiivisurkuttelemasta
3. inf. illatiivisurkuttelemaan
3. inf. adessiivisurkuttelemalla
3. inf. abessiivisurkuttelematta
3. inf. instruktiivisurkutteleman
4. infinitiivisurkutteleminen
5. infinitiivisurkuttelemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisurkutteleva
Passiivin 1. partisiippisurkuteltava
Aktiivin 2. partisiippisurkutellut
Passiivin 2. partisiippisurkuteltu
Agenttipartisiippisurkuttelema
Kieltopartisiippisurkuttelematon

Riimit

-elːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Surkutella. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/surkutella