1syöjä1 – joka syö
- Alkuperä
- Johdos
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan syödä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Johdos verbistä syödä.
katso erikseen syöpyä, syöpä, syöstä, syöstävä, syöttää
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sȫvvä ’syödä’, sȫmäri ’suursyömäri’ |
|---|---|
| karjala | syyvä ’syödä, ruokailla; purra; kalvaa, syövyttää, uurtaa; pilata; vaivata, hivuttaa (tauti)’, syömäri ’suursyömäri, syöppö’, syöpäläine ’syöpäläinen’ |
| lyydi | šüödä ’syödä; purra, pistää (hyönteinen)’, šüömäŕ ’syömäri’ |
| vepsä | södä ’syödä’ |
| vatja | süvvä ’sama merkitys’, (vatjan Kukkosin murre) sǖjä ’syöpäläinen’ |
| viro | süüa (prs. söön) ’syödä; syövyttää; liuottaa; uurtaa; kalvaa’ |
| liivi | sīedə ’syödä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva śevems, mokšamordva śevəms ’syödä; syövyttää (esimerkiksi ruoste), turmella (noituudella)’ |
|---|---|
| – | ? udmurtti śini̮ ’syödä; syödä rikki (koi), syövyttää (myrkky)’ |
| – | ? komi śojni̮ ’syödä; pistää (sääski); nokkia; (murt. myös) juoda maitoa’ |
| etelämansi | etelämansi tī-, tǟj-, itämansi tē-, tɔ̈̄j-, länsimansi pohjoismansi tē-, tāj- ’syödä; palaa (tuli)’ |
| itähanti | itähanti li-, i-, etelähanti te-, pohjoishanti le-, li- ’syödä; juoda; palaa (tuli); kolottaa, pakottaa; naida, nussia’ |
| unkari | e-: eszik (inf. enni) ’syödä; tuhota, syövyttää (esimerkiksi ruoste rautaa); kuluttaa (vaatteita, tupakkaa, voimia)’, etet ’syöttää; ravita, ruokkia’. |