taar­na

substantiivi/ˈtɑːrnɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

taar-na (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. mikä tahansa taarnojen suvun (Cladium *) kasvi

Esimerkkilauseet

Carex: hiirenheinä, luhtaruoho, neva- l. piippaheinä, piippo, ruoste- l. sarkaheinä, sianheinä, -karva l. -villa, taarna, vesi- l. viilleheinä, vihvilä.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Yllättävä löytö oli taarna, joka katsotaan säilyneen järvellä reliktinä jääkauden jälkeiseltä kaudelta.
— Wikipedia: Ümmargune järv (Kõnnu)
Eckerön kunnan alueelta on tavattu erittäin harvinainen taarna, jonka kasvupaikkoja on koko Suomen alueella tiedossa vain muutamia.
— Wikipedia: Eckerö

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (arja)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan tarna yhteydessä
Vastineita
viro, udmurtti, komi

Lainalähde: ← arja tai irani, vertaa muinaisintia tŕ̥ṇa- ’ruoho, kasvi; olki, korsi’, saka tarra- ’ruoho’, nykypersia tarrag ’vihannes’ (= gootti þaúrnus, muinaisyläsaksa dorn, nykysaksa Dorn ’oka’).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

virotarn (g. ‑a) ’sara (Carex); kaisla (Scirpus); pitkä, karhea, teräväreunainen (luhta)heinä; menneenvuotinen ruoho, jäältä niitettävä, lammikoissa tai soilla kasvava ruoho’

Kaukaisemmissa sukukielissä

udmurttituri̮m, turi̮n ’ruoho, kasvi, heinä’
komiturun ’sama merkitys’ (→ pohjoishanti tŏrən ’ruoho’; komi tai hanti → mansi torən ’heinä, ruoho’; hanti → nenetsi tonr ’ruoho’)

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

35 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːrnɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Taarna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/taarna