tai­vas­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. harmaantua (esim. sään vaikutuksesta), haalistua; kirkastua (sää)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan taivas yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: Todennäköisesti ← balttilainen, vertaa liettua diẽvas ’jumala’, latvia dievs, muinaispreussi deiws, deywis ’sama merkitys’ (← kantabaltti *deivas), vaikka kysymykseen voisi ilmeisesti tulla myös laina germaaninen kielimuodosta (kantagermaani *teiwaz (vertaa muinaisnorja Týr), jos merk. alkuaan ’taivaan jumala’) = muinaisintia deváḥ ’taivaallinen, jumalallinen; (m.) jumala’, devī́ (f.) ’taivaallinen; jumalatar’, avesta daēvō ’»vanha jumala», demoni, paholainen’, latina deus ’jumala’ (indoeurooppalainen *deiu̯os, arjalainen *deiu̯as). Varsinkin merkityssyistä sanuetta on pidetty lainana myös jostain arjalainen kielestä.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentaivas ’taivas’
karjalataivas ’taivas, avaruuden näkyvä osa, taivaankansi; paratiisi’
lyydi, vepsä, vatjataivaz ’taivas’
virotaevas (g. taeva) ’sama merkitys’
liivitōvaz (mon. touvəd) ’sama merkitys; myrsky, rajuilma’

(suomi → pohjoissaame murt. tajvvas ’taivas’).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Taivastua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/taivastua