turkinpyysubstantiivi
/ˈturkinˌpyː/
Merkitys
- 1.(eläintiede) peltopyystä käytetty nimitys. Yhdyssana sanoista turkki ja pyy
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Turkinpyy vihelteli edelleen jossakin metsänkätkössä ja niittokoneen särinä tuntui yht'äkkiä paisuvan korvia huumaavaksi kohinaksi.
Kivirikko (1927) antaa varsinaiseksi nimeksi "Turkinpyy" ja varianteiksi mm.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 18
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | turkinpyy |
| Genetiivi | turkinpyyn |
| Partitiivi | turkinpyytä |
| Essiivi | turkinpyynä |
| Translatiivi | turkinpyyksi |
| Inessiivi | turkinpyyssä |
| Elatiivi | turkinpyystä |
| Illatiivi | turkinpyyhyn |
| Adessiivi | turkinpyyllä |
| Ablatiivi | turkinpyyltä |
| Allatiivi | turkinpyylle |
| Abessiivi | turkinpyyttä |
Riimit
-yː
Kaikki riimit