tuu­li­nen

adjektiivi/ˈtuːlinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuu-li-nen (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 12 877. yleisin sana

Johdettu sanasta: tuuli

Merkitykset

  1. jossa tuleetuulinen mäki
  2. jolloin tuuleetuulinen päivä
  3. (kuva)sellaisesta paikasta/virasta, jossa vaihtuvuus on suurtatuulinen pesti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Salot kuiskivat kieltä jumalten, sitä hongat huminoi, se rannan tuulisen pauhussa ikisyntyjä haastellen soi; ja se laulaja, ken siitä kuulla saa sanan satunnaisen vaan, hän on korkean kohtalon valittu mies, hän on valtiaita maan.
— Lucy M. Montgomery, Runotyttö maineen polulla
Se päivä, jolloin hän ensi kerran oli käynyt täällä, oli ollut niin tuulinen, ettei ollut käynyt päinsä houkutella kaikua kuuluviin, ja Paul oli ollut hyvin pettynyt.
— Lucy M. Montgomery, Anna ystävämme
Mammuttien jäännöksiä löytyy lössikerrostumista, jotka syntyivät tuulisina, kylminä jääkauden aikoina, jolloin oli pölymyrskyjä.
— Wikipedia: Villamammutti

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuulinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tuuli yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Lainalähde: tälle uralilainen alkumuodolle on esitetty indoeurooppalaista lainalähdettä (*dhuH-li ’puhaltava, tomuava’; sitä edustaa esimerkiksi sanan tuulas balttilainen lainaoriginaali, jonka alkuperäinen merk. on ’usva’, ja sekuuluu juuren *dhew-H- ’pyöriä, pöllytä (tomu, savu, höyry); tuulla’ yhteyteen).

Sana voidaan palauttaa uralilainen kantakieleenkin, jos se (muodossa *tuxli̮) katsotaan s.v. sulka main. sanojen kantasanaksi

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentūli ’tuuli’, tūlla ’tuulla’, tūltā ’tuultaa (viljaa)’
karjalatuuli ’tuuli; ilmansuunta; (myt.) sairauksien aiheuttaja’, tuulla, tuulettoa; tuultoa ’puhdistaa tuulen avulla’
lyyditūĺ ’tuuli; ilmansuunta’, tūlda ’tuulla’, tūltta ’tuultaa (viljaa)’
vepsätuĺi, tuĺĺij ’tuuli’, tuuta ’tuultaa (viljaa)’
vatjatūli ’tuuli’, tūltua ’tuultua’
virotuul (g. ‑e) ’tuuli; mieliala; ilmansuunta’, tuuline ’tuulinen’, tuulata ’tuultaa’, tuulduda ’tuulettua, tuultua’
liivitūĺ ’tuuli’, tūĺi ’tuulinen’, tūldə ’tuulla; tuultaa (viljaa)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

länsimarilänsimari tul ’myrsky, myrskytuuli’
udmurttite̮l ’tuuli’
komite̮l ’sama merkitys; sää’ (→ itähanti (Pym) tĕᴧ ’myrsky’).

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiblåsig
  • virotuuline

Englanninkieliset vastineet

  • blowy
  • breezy
  • windy
  • windswept

Esiintymistiheys

10 047 esiintymää · 3.8 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
7.2
Aikakauslehdet
5.2
Wikipedia
3.2
Reddit
1.7
Tekstitykset
1.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: tuulinen 30 % · tuulisella 20 % · tuulista 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: tuulinen – tuulisempi – tuulisin

Riimit

-uːlinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuulinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuulinen