- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan tuuli yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä latinan ovum hypenemium ’hautomiseen kelpaamaton linnun muna, kalkkikuoreton muna’, jossa ovum ’muna’ + hypenemium, neutrimuoto adjektiivista hypenemius ’alkioton, siemenetön’ (← kreikan hypēnémios ’epäilyttävä, mitätön; tuulinen’, jossa hyp(ó) ’alla, alapuolella’ + johdos sanasta ánemos ’tuuli’).
Lainalähde: tälle uralilainen alkumuodolle on esitetty indoeurooppalaista lainalähdettä (*dhuH-li ’puhaltava, tomuava’; sitä edustaa esimerkiksi sanan tuulas balttilainen lainaoriginaali, jonka alkuperäinen merk. on ’usva’, ja sekuuluu juuren *dhew-H- ’pyöriä, pöllytä (tomu, savu, höyry); tuulla’ yhteyteen).
Sana voidaan palauttaa uralilainen kantakieleenkin, jos se (muodossa *tuxli̮) katsotaan s.v. sulka main. sanojen kantasanaksi
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tūli ’tuuli’, tūlla ’tuulla’, tūltā ’tuultaa (viljaa)’ |
|---|---|
| karjala | tuuli ’tuuli; ilmansuunta; (myt.) sairauksien aiheuttaja’, tuulla, tuulettoa; tuultoa ’puhdistaa tuulen avulla’ |
| lyydi | tūĺ ’tuuli; ilmansuunta’, tūlda ’tuulla’, tūltta ’tuultaa (viljaa)’ |
| vepsä | tuĺi, tuĺĺij ’tuuli’, tuuta ’tuultaa (viljaa)’ |
| vatja | tūli ’tuuli’, tūltua ’tuultua’ |
| viro | tuul (g. ‑e) ’tuuli; mieliala; ilmansuunta’, tuuline ’tuulinen’, tuulata ’tuultaa’, tuulduda ’tuulettua, tuultua’ |
| liivi | tūĺ ’tuuli’, tūĺi ’tuulinen’, tūldə ’tuulla; tuultaa (viljaa)’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| länsimari | länsimari tul ’myrsky, myrskytuuli’ |
|---|---|
| udmurtti | te̮l ’tuuli’ |
| komi | te̮l ’sama merkitys; sää’ (→ itähanti (Pym) tĕᴧ ’myrsky’). |
(tämä merk. liittynee muna sanan merk:een ’kivekset’, vertaa tyriä ja tyrä)
Vastineet sukukielissä (17 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | muna ’muna; kives, tyrä; kuhmu, paakku; nuttura; peruna’, munnīa ’munia’ |
|---|---|
| karjala | muna ’muna; miehen sukuelimet’, munie ’munia’ |
| lyydi | muna ’penis’, muńida ’munia’ |
| vepsä | muna ’muna; kives’, munida, muńda ’munia’ |
| vatja | muna, (vatjan Kukkosin murre) munnia ’munia’ |
| viro | muna ’muna; kives’, muneda ’munia’ |
| liivi | munā ’muna; kives’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | mânne, monne ’muna’, mânˈnit, monˈnit ’munia’ |
|---|---|
| mordva | mona ’kives’ |
| länsimari | länsimari mə̑nə̑, itämari munə̑ ’muna, kives’ |
| etelämansi | etelämansi itämansi man, länsimansi pohjoismansi mon ’kives’, pohjoismansi mūŋi ’muna’ |
| itähanti | itähanti mŏṇ, mŏn, etelähanti mun, pohjoishanti muṇ, mǫṇ ’penis; kives’ |
| unkari | (murt.) mony ’muna; kives; penis’ |
| enetsi | mona ’muna’ |
| nganasani | manu ’sama merkitys’ |
| selkuppi | må̄ne, man ’penis’ |
| kamassi | munə̑j, munuj ’muna’. |