u­ri­na

substantiivi/ˈurinɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: ina

Merkitykset

  1. matala muriseva tai koriseva ääniKolmen aikaan heräsin siihen kun sängyn alta kuului urinaa.
  2. monikon essiivi sanasta ura

Synonyymit

Etymologia

urista + johdin -na

Käännökset

  • engl.urine

Esimerkkilauseet

Vanha paroni alkoi nauraa, ja tuon naurun piti olla pilkallista, mutta se muuttui nuhtelevaksi urinaksi, kun hän silmäili pojan totisia kasvoja.
— Eduard Wilde, Mahtran sota
Urina noudatti samaa tahtia kuin kädenliikkeet.
— Jack London, Susikoira
Ruukkialue on nykyisin metsittynyt ja vielä 1980 -luvun alussa maastossa erottui ruukin jäännöksiä maakumpareina, erilaisina kiveyksinä, laitteiden pohjina ja voimakanavien urina.
— Wikipedia: Huutokosken ruukki

Englanninkieliset vastineet

  • urine

Esiintymistiheys

185 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviurina
Genetiiviurinan
Partitiiviurinaa
Essiiviurinana
Translatiiviurinaksi
Inessiiviurinassa
Elatiiviurinasta
Illatiiviurinaan
Adessiiviurinalla
Ablatiiviurinalta
Allatiiviurinalle
Abessiiviurinatta

Riimit

-urinɑ

Kaikki riimit

Lähteet