- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 13 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (19 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kusi; kussa |
|---|---|
| karjala | kusi; kussa, kusta |
| lyydi | kuži, ‑zi, ‑źi; kusta |
| vepsä | kuźi; kusta |
| vatja | kusi; kussa |
| viro | kusi; kusta, kuseda |
| liivi | kuʾiž, kuʾž; kuʾzzə ’kusi; kusta’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | guǯˈǯâ, goǯˈǯâ ’kusi’, guǯˈǯât, goǯˈǯât ’kusta’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari kə̑ž-wət, itämari kuž-wüt ’kusi’ (wət, wüt ’vesi’), kə̑žam, kužam ’kusta’ |
| udmurtti | ki̮d́ź, ki̮ź, kiź ’kusi’, ki̮źalni̮ ’kusta’ |
| komi | kud́ź ’kusi’, kud́źalni̮ ’kusta’ |
| etelämansi | etelämansi koś-wēt́, itämansi χoś-wit́, länsimansi kuś-wüt́, pohjoismansi χuś-wit (wēt́ jne. ’vesi’) ’kusi’, etelämansi końt́ś-, itämansi χońś-, końś-, länsimansi kuńś-, pohjoismansi χuńś- ’kusta; purra (muurahainen)’ |
| itähanti | itähanti kŏs-jĕŋk, etelähanti χŏs-jĕŋk (jĕŋk ’vesi’), pohjoishanti χŏs ’kusi’, itähanti kŏs-, etelähanti pohjoishanti χŏs- ’kusta; purra (muurahainen); polttaa (nokkonen)’ |
| unkari | húgy ’kusi’, hugyozik ’kusta’ |
| nganasani | kunsə |
| selkuppi | kǖž ’kusi’, kǖža- ’kusta’ |
| kamassi | kunze, kənze ’kusi’, kənzə- ’kusta’ |
| koibaali | kynze |
| matori | kundži-m (yks. 1. p. omistusmuoto) ’kusi’. |