uur­to

substantiivi/ˈuːrto/
Jaa
Viittaa artikkeliin

uur-to (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: uurtaa

Merkitys

Esimerkkilauseet

Mut kristalliin nyt hieno viiru yöt, päivät uurtoansa syö; salassa varma, vaikk' ei kiiru, tapahtuu, täyttyy tuhotyö.
— Otto Manninen, Virrantyven
Ikä oli painanut säälimättömät uurtonsa silmäkulmiin, tukka oli lähtenyt otsalta, ja hänen ennen niin jäntevät, ruskeat kätensä olivat käyneet vaaleiksi niinkuin veri olisi alkanut niissä jähmettyä.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Reen jalaksien pohjissa ei myöskään ole tavattu olaita tai uurteita, joita tässä puunkappaleessa on 4,5 senttimetrin levyisellä osalla viisi rinnakkaista ja 3 millimetriä leveää ja 2-2,5 millimetriä syvää uurrosta.
— Wikipedia: Muinaissukset

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan uurto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Adjektiivit
Rautala oli naimisissa kirjailija Iris Uurron kanssa, heidän poikansa oli kirjailija Aku-Kimmo Ripatti.
— Wikipedia: Aku Rautala
Hänellä oli suupielistä alaspäin käyvät syvät uurrot ja lihaleuka.
— Sinclair Lewis, Babbitt

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan uurtaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Voinee myös olla johd. s:sta uu (*uŋe ~ *oŋe) ’onkalo; tyhjä tila’, kuten uupua, uuttaa. Vertaa myös puurtaa.

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenūrre ’uurre’, ūrtama ’pyörän jälki, raide (tiessä)’
karjalauurtoa ’uurtaa, kovertaa’, uurre ’kimpiastian uurre (pohjan istuttamista varten); suksen olas’
lyydiūrtta ’uurtaa’, ūrdam ’(astian) uurre; pehmeä, ojan tapainen paikka’
vepsäurdada, urda ’uurtaa, kovertaa’, urdam ’uurre’
vatjaūrta- (prs. ūrran) ’sama merkitys’, ūreh ’uurre’
virouure (g. uurde) ’sama merkitys’
liiviurg (mon. ūrgəd ←← *ūrteγed) ’uurre’

(suomi uurre → pohjoissaame murt. ur(t)aš, luulajansaame urʿtai, inarinsaame uurda, koltansaame ūrda ’uurre’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoissaamepohjoissaame murt. orddet ’tehdä ura (halkaistavaan pölkkyyn)’

(varhaiskantasuomi *urta-; alkuvok. pidentyminen itämerensuomi taholla voisi olla sporadinen tai perustua (pitkänomaisen liikkeen) äänt. kuvailuun).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

83 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi K

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːrto

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Uurto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/uurto