Asiasanasto.fi

vaeltava

adjektiivi, verbi

/ˈʋɑeltɑʋɑ/

Johdettu sanasta: vaeltaa

Merkitys

  1. 1.(henkilöstä, eläimestä) usein matkalla, liikkeessä oleva, kiinteästi paikoilleen asettumaton, liikkuvaan elämänmuotoon sopeutunutRajat eivät paljoa pidättele vaeltavia nomadeja.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.migratory

Esimerkkilauseet

Tässä vaeltava vaskisormus on, yli maan on kuulu sen laatu, ilotyttö sen vihkimäsormeensa sai, mut nyt se on takaisinsaatu!

Larin-Kyösti, Unta ja totta

Niin tuli eräs vaeltava veli, se sielu, jonka Jumalalta sain, joka riippui ristillä ruumiissain, kun vielä se elämässä eli.

Uuno Kailas, Uni ja kuolema

Maan sisäosissa kasvaa lyhytkasvuista boreaalista metsää, joissa elää vaeltavia eläimiä, kuten peura, vapiti, karibu ja hirvi.

Wikipedia: Amerikan maantiede

Englanninkieliset vastineet

  • peripatetic
  • wayfaring
  • migratory

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiivivaeltava
Genetiivivaeltavan
Partitiivivaeltavaa
Essiivivaeltavana
Translatiivivaeltavaksi
Inessiivivaeltavassa
Elatiivivaeltavasta
Illatiivivaeltavaan
Adessiivivaeltavalla
Ablatiivivaeltavalta
Allatiivivaeltavalle
Abessiivivaeltavatta

Riimit

-ɑʋɑ

Kaikki riimit