vai­naa

substantiivi/ˈʋɑi̯nɑː/
Jaa

Merkitykset

  1. (murre)vainaja, kuollut ihminen (persoonana)– ”Elämä kannattaa elää loppuun saakka”, ruukasi Kalle-vainaa sanoa.
  2. (harvinainen)kuollut ihminen, ruumisKun Pekka astui sisään, Kalle oli vainaana pirtin lattialla.
  3. (arkikieltä)(halventava)henkilö, jonka puhuja toivoisi olevan jo kuollut– Pete, kato, tässä on Martti-vainaa!

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

On vainaat vait? — Ei herää ken!
Valter Juva, Sata runoa
Ma tyhjät, tummat tuolirivit näin ja niissä ne, mi sortui elävinä, siell' istui vainaat, joukko ystäväin, mut yksin elävänä istuin minä.
Larin-Kyösti, Sydänpäivän lauluja
Torikka todisti vierelläni ammuntaani seuratessaan: ' laaki ja vainaa '.
Wikipedia: Keljan taistelu

Englanninkieliset vastineet

  • late

Esiintymistiheys

6 860 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
1.0
Tekstitykset
8.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 17

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivainaa
Genetiivivainaan
Partitiivivainaata
Essiivivainaana
Translatiivivainaaksi
Inessiivivainaassa
Elatiivivainaasta
Illatiivivainaaseen
Adessiivivainaalla
Ablatiivivainaalta
Allatiivivainaalle
Abessiivivainaatta

Riimit

-ɑinɑː

Kaikki riimit

Lähteet