vai­na­ja

substantiivi/ˈʋɑi̯nɑjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vai-na-ja (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 4 251. yleisin sana

Merkitys

  1. kuollut henkilöHautausjärjestelyjen lähtökohdaksi tulee ottaa se, mitä vainaja itse olisi toivonut.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Turilaisen kertosanana käytetty Karilainen johtuu yli-ikäistä ihmistä, siis miltei vainajaa, merkitsevästä karilas sanasta, joka on germanilainen laina. Tämä mainitaan usein, etenkin Voiteenluvussa pahan herhiläisen maasta kaivajana.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
"No, pani Homa; jo on meidänkin aika lähteä vainajan luo", lausui vanha kasakka kääntyen filosofiin, ja kaikki neljä, Spirid ja Dorosh mukana, läksivät kirkkoon, sivaltaen ruoskilla koiria, jotka suurissa joukoissa haukkuivat heitä.
— Nikolai Gogol, Demonien ruhtinatar
Niissä esiintyy kuitenkin runsaasti myös yliluonnollisia elementtejä, kuten rauhattomia vainajia, kirottuja aseita, taikuutta ja outoja olentoja.
— Wikipedia: Saaga

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vainaja lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pakanalliset kasaarit hautasivat vainajansa usein monenlaisten esineiden kanssa.
— Wikipedia: Kasaarit
Käykää kuin kuoleman ja pirun kimppuun, vaikka vainajat haudoistaan kurkkisivat!
— Melville, Valkoinen valas
Siellä ylhäällä, Jumalan kartanoissa, otettiin tänä iltana autuaita vainajia vastaan.
— Arvi Järventaus, Rummut
Nimeksi tuli Elisabethin kirkko, ensimmäisen kirkkomaahan haudatun vainajan mukaan.
— Wikipedia: Evijärven kirkko

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
1667
Levinneisyys
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, osin Peräpohja Länsipohja
Vastineita
viro
  1. suomivainaja
  2. germaaninenvertaa gootti wainahs, wainags ’kurja, viheliäinen, onneton’, muinaisyläsaksa wēnag ’sama merkitys; valitettava; vähäinen, heikko, pieni’, keskiyläsaksa wēnec, wēnic, nykysaksa wenig ’vähä(inen), pieni; vähän’ (johd. germaanisesta v:stä, jonka jatkajia on muun muassa nykysaksa weinen ’itkeä’)
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt., kansanr. vainu ’kuolema, manalan jumala’

(suomi → pohjoissaame ‑vaiˈdne (luulajansaame) ’vainaja’)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • late
  • decedent
  • departed

Esiintymistiheys

47 054 esiintymää · 17.9 / milj.

Suomi24
17.6
Sanomalehdet
19.5
Aikakauslehdet
19.3
Wikipedia
27.3
Reddit
4.5
Tekstitykset
18.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: vainajan 35 % · vainaja 19 % · vainajien 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑinɑjɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vainaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vainaja