Asiasanasto.fi

vierastuttaa

verbi

/ˈʋie̯rɑstutːɑːˣ/

Johdettu sanasta: vierastaa

Merkitys

  1. 1.arastaa vieraita ihmisiä, paikkoja tms.

Etymologia

vierastaa + johdin -utta

Esimerkkilauseet

Ei muuta kuin omilla uskoillaan vierastuttaa mielet Vienassa, sohaista vihanpalo aivoihin ja ase kouraan, jo syttyi taaskin veljessota, ryöstö ja hävitys.

Lauri Haarla, Kurkien taru

Voisiko kahdeksan vuoden poissa-olo niin vierastuttaa minua omaistenkin silmissä...

Augustin Eugène Scribe, Ensimäinen rakkaus

Esiintymistiheys

90 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

Infinitiivivierastuttaa
Ind. prees. yks. 1.vierastutan
Ind. imperf. yks. 3.vierastutti
Kond. prees. yks. 3.vierastuttaisi
Pot. prees. yks. 3.vierastuttanee
Imperat. prees. yks. 3.vierastuttakoon
Akt. 2. partisiippivierastuttanut
Pass. imperf.vierastutettiin

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit