vie­ro­a

verbi/ˈʋie̯roɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vie-ro-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. vieroksua; hylkiä, syrjiä

Esimerkkilauseet

— Ylevä sielu, ankarat tavat, vieroo viinitupia, suorittanut baccalaureat-tutkinnon, soittaa kontrabassoa, suora ja rehellinen, muuten mies, joka joskus vaihtaa viisifrangisen.
— Henri Murger, Boheemielämää
Ja Luoja otti liejun käsiinsä, kun sitä sormillansa nyt hän hieroi, se päivänpaistehessa kasvoi, kasvoi vaan, puut, ruohot Luoja nosti kukkimaan, mut piru tätä suurta ihmetyötä vieroi.
— Larin-Kyösti, Lauluja vanhasta kaupungista
Joissakin yhteiskunnissa insestin vieromisessa on menty niin pitkälle, että kullekin henkilölle jopa neljäsosaa maan asukkaista on pidetty niin läheisinä sukulaisina, että seksi heidän kanssaan on katsottu insestiksi.
— Wikipedia: Insesti

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vieroa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ainakin meillä Ruotsissa kansa vieroo Viaporin nimeä.
— Maila Talvio, Linnoituksen iloiset rouvat
Yhteiskunnan äärimmäisille rajoille ajelehtineiden ihmisten tavoin vieroi Ruupekin poliisia.
— Eino Hosia, Orjantappuratie

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan viero yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, viro

Johd:ia sanasta vieri1 (katso tätä). — suomi → pohjoissaame vieroi- (luulajansaame inarinsaame), vierro- ’vieras, ei oma’: vierroboaʒo ’vieras poro’, pohjoissaame vierrot, fierrot ’vieraantua, olla peloissaan; vieroittua (rintalapsi)’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvēruttā, vēroituttā ’vieroittaa’
karjalaviero ’vieri, vierus’
lyydivieroittada ’vieroittaa’
virovõõrutada ’vieroittaa’.

Esiintymistiheys

2 453 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: viero 44 % · vieroo 24 % · vieroi 16 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin vieroa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävieronvieroinolen vieronutolin vieronut
sinävierotvieroitolet vieronutolit vieronut
hänvieroovieroion vieronutoli vieronut
mevierommevieroimmeolemme vieroneetolimme vieroneet
tevierottevieroitteolette vieroneetolitte vieroneet
hevierovatvieroivatovat vieroneetolivat vieroneet
passiivivierotaanvierottiinon vierottuoli vierottu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävieroisinolisin vieronut
sinävieroisitolisit vieronut
hänvieroisiolisi vieronut
mevieroisimmeolisimme vieroneet
tevieroisitteolisitte vieroneet
hevieroisivatolisivat vieroneet
passiivivierottaisiinolisi vierottu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäviero—
hänvierokoonolkoon vieronut
mevierokaamme—
tevierokaa—
hevierokootolkoot vieroneet
passiivivierottakoonolkoon vierottu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävieronenlienen vieronut
sinävieronetlienet vieronut
hänvieroneelienee vieronut
mevieronemmelienemme vieroneet
tevieronettelienette vieroneet
hevieronevatlienevät vieroneet
passiivivierottaneenlienee vierottu

Infinitiivit

1. infinitiivivieroa
1. inf. pitkä muotovieroakseen
2. inf. inessiivivieroessa
2. inf. inessiivi, passiivivierottaessa
2. inf. instruktiivivieroen
3. inf. inessiivivieromassa
3. inf. elatiivivieromasta
3. inf. illatiivivieromaan
3. inf. adessiivivieromalla
3. inf. abessiivivieromatta
3. inf. instruktiivivieroman
4. infinitiivivierominen
5. infinitiivivieromaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivierova
Passiivin 1. partisiippivierottava
Aktiivin 2. partisiippivieronut
Passiivin 2. partisiippivierottu
Agenttipartisiippivieroma
Kieltopartisiippivieromaton

Riimit

-ieroɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vieroa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vieroa