vii­ka­ta

verbi/ˈʋiːkɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vii-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

  1. (arkikieltä)laskostaa erityisesti vaatteet tai liinavaatteet säilytystä varten

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— Juo, ystäväni, juo pohjanmiesten tarmoa luihisi ja ytimiisi, sekä kiitos sinulle tunnokkaasta palveluksestasi, hän viikkaa ja pitkittää sitten: Sinä ja väkesi ette ainoastaan ole tehneet minulle palvelusta, jota en ikinä ole unhoittava, te olette myös, kuten tulee miesten, joilla on sydän oikealla paikallaan, avustaneet kuningastani ja isänmaatani saavuttamaan tarkoitusperiä, jotka ovat ylevämmät kuin tavalliset ihmissydämen oikkujen aiheuttamat.
— Volmar Lindman, Linnamäen taru; Kaksi yötä
Sitten tulevat pojatkin viikattaneen ja tytöt lypsinkiuluineen jälessä; sitten kokoontuu jättiläisrotuinen maatiaissyntyinen lehmikarja, jossa jokainen lehmä on härän suuruinen.
— August Strindberg, Satuja
Avaruusasemalla ollessaan hän otti osaa kansalaisten ehdottamiin kokeisiin, kuten "taikamatolla" lentämiseen, pyykin viikkaamiseen ja punnerrukseen.
— Wikipedia: Koichi Wakata

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: vika)
Levinneisyys
Pohjois-Pohjanmaa ja ymp., paikoin loun- ja hämäläismurteet

Lähtökohta: ← nykyruotsi vika ’taittaa, laskostaa’.

Englanninkieliset vastineet

  • fold

Esiintymistiheys

2 118 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
1.8
Wikipedia
0.1
Reddit
0.5
Tekstitykset
1.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: viikata 23 % · viikataan 16 % · viikkaa 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin viikata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäviikkaanviikkasinolen viikannutolin viikannut
sinäviikkaatviikkasitolet viikannutolit viikannut
hänviikkaaviikkasion viikannutoli viikannut
meviikkaammeviikkasimmeolemme viikanneetolimme viikanneet
teviikkaatteviikkasitteolette viikanneetolitte viikanneet
heviikkaavatviikkasivatovat viikanneetolivat viikanneet
passiiviviikataanviikattiinon viikattuoli viikattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviikkaisinolisin viikannut
sinäviikkaisitolisit viikannut
hänviikkaisiolisi viikannut
meviikkaisimmeolisimme viikanneet
teviikkaisitteolisitte viikanneet
heviikkaisivatolisivat viikanneet
passiiviviikattaisiinolisi viikattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäviikkaa—
hänviikatkoonolkoon viikannut
meviikatkaamme—
teviikatkaa—
heviikatkootolkoot viikanneet
passiiviviikattakoonolkoon viikattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviikannenlienen viikannut
sinäviikannetlienet viikannut
hänviikanneelienee viikannut
meviikannemmelienemme viikanneet
teviikannettelienette viikanneet
heviikannevatlienevät viikanneet
passiiviviikattaneenlienee viikattu

Infinitiivit

1. infinitiiviviikata
1. inf. pitkä muotoviikatakseen
2. inf. inessiiviviikatessa
2. inf. inessiivi, passiiviviikattaessa
2. inf. instruktiiviviikaten
3. inf. inessiiviviikkaamassa
3. inf. elatiiviviikkaamasta
3. inf. illatiiviviikkaamaan
3. inf. adessiiviviikkaamalla
3. inf. abessiiviviikkaamatta
3. inf. instruktiiviviikkaaman
4. infinitiiviviikkaaminen
5. infinitiiviviikkaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiviikkaava
Passiivin 1. partisiippiviikattava
Aktiivin 2. partisiippiviikannut
Passiivin 2. partisiippiviikattu
Agenttipartisiippiviikkaama
Kieltopartisiippiviikkaamaton

Riimit

-iːkɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viikata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viikata