vii­li­pyt­ty

substantiivi/ˈʋiːliˌpytːy/
Jaa

Yhdyssana: viili + pytty

Merkitys

  1. (idiomi) tyyni, rauhallisena pysyvä henkilö, joka ei hätkähdä ympäristön häiriöistä

Etymologia

viili + pytty

Esimerkkilauseet

— Ei, olkaa hyvä ja katsokaa, tuossa hän seisoo pihassa keskellä sotamiesjoukkoa, tyynenä kuin viilipytty, ja minä...!
— Carl Blink, Kustaa Vaasa ja hänen aikalaisensa I
"Mitä talossa löytyy," sanoi vanha Olli jonkinlaisella ylpeydellä, osoittaen pöytää, johon lumivalkealle vaan karkealle liinalle oli asetettu suuri juusto, suuri viilipytty, vati kukkurallaan mansikoita, lautanen munia ja lautanen paksuja sianlihaviipaleita.
— Corelia Levetzow, Meidän naapurimme; Margreta

Esiintymistiheys

1 130 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviviilipytty
Genetiiviviilipytyn
Partitiiviviilipyttyä
Essiiviviilipyttynä
Translatiiviviilipytyksi
Inessiiviviilipytyssä
Elatiiviviilipytystä
Illatiiviviilipyttyyn
Adessiiviviilipytyllä
Ablatiiviviilipytyltä
Allatiiviviilipytylle
Abessiiviviilipytyttä

Riimit

-ytːy

Kaikki riimit

Lähteet