- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: fil)
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- osin länsimurteet
Lähtökohta: ← nykyruotsi fil (etupäässä murt. Suomi) ’piimitetty maito kermoineen, viili; pitkäpiimä’.
vii-li (2 tavua) · 5 kirjainta
Päivän matkan metsämaa, Herran honkahuone, viilein varjoin aukeaa — viivyn, katson tuonne.Ei silloin ole puutetta oluesta, voit, viilit, rieskat on pöydällä ja vehnäiskahvia juotetaan niin paljon kuin vieraisiin mahtuu.Tämä johtuu siitä, että viileillä alueilla on paljon niin sanottuja generalisteja, lajeja, jotka joutuvat vuodenaikojen voimakkaan vaihtelun vuoksi hyödyntämään useita lajeja.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viili lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Oulun tehtaalla Maikkulassa valmistetaan tuoremaitotuotteita kuten viilejä, piimää ja jogurttia.Mansikoita riittää vielä, vadelmat ja mustikat ovat parhaillaan, lehtisalaatti mehevimmällään, ja viili maukkaimmillaan.Aivan pohjaan he eivät kuitenkaan päässeet, kun viilinkin söivät väliin.Kesän herkkuruokaa, viiliä ja talkkunaa, oli kuin olikin illalliseksi.Lähtökohta: ← nykyruotsi fil (etupäässä murt. Suomi) ’piimitetty maito kermoineen, viili; pitkäpiimä’.
5 199 esiintymää · 2.0 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
Yleisimmät: viiliä 38 % · viili 20 % · viilit 9 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-iːli
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Viili. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viili