Asiasanasto.fi

vilkku

substantiivi

/ˈʋilkːu/

Johdettu sanasta: vilkkua

Merkitys

  1. 1.vilkkuva valonlähde, joka on vuoroin toiminnassa, vuoroin ei. Erityisesti suuntavilkku.Suomalaiset eivät käytä vilkkua kääntyessään – ”mitäs se muille kuuluu, minne minä menen”.

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Pois, virvaliekit! Senkin välkky vilkku! Kun kouraisen, jää hyydepiimää pilkku!

Johann Wolfgang von Goethe, Faust II

Vaikka Etienne vilkkuihin häneen tämän riisuutuessa, vältti hän kaikkea leikkiä ja lähentelemistä.

Émile Zola, Kivihiilenkaivajat

Majakoissa ja valaistuissa merimerkeissä on monta eri mahdollisuutta: kiintovalo, katkovalo, tasarytmivalo, vilkku, pikavilkku, nopea pikavilkku ja morsevalo.

Wikipedia: Valotunnus (merenkulku)

Englanninkieliset vastineet

  • flasher

Esiintymistiheys

36 368 esiintymää, 13.9 / milj.

Suomi24
15.8
Sanomalehdet
3.1
Aikakauslehdet
15.9
Wikipedia
1.3
Reddit
9.0
Tekstitykset
2.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi A

Nominatiivivilkku
Genetiivivilkun
Partitiivivilkkua
Essiivivilkkuna
Translatiivivilkuksi
Inessiivivilkussa
Elatiivivilkusta
Illatiivivilkkuun
Adessiivivilkulla
Ablatiivivilkulta
Allatiivivilkulle
Abessiivivilkutta

Riimit

-ilkːu

Kaikki riimit