Asiasanasto.fi

vilk­ku

substantiivi/ˈʋilkːu/
Jaa

Johdettu sanasta: vilkkua

Merkitys

  1. vilkkuva valonlähde, joka on vuoroin toiminnassa, vuoroin ei. Erityisesti suuntavilkku.Suomalaiset eivät käytä vilkkua kääntyessään – ”mitäs se muille kuuluu, minne minä menen”.

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Pois, virvaliekit! Senkin välkky vilkku! Kun kouraisen, jää hyydepiimää pilkku!
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust II
Vaikka Etienne vilkkuihin häneen tämän riisuutuessa, vältti hän kaikkea leikkiä ja lähentelemistä.
— Émile Zola, Kivihiilenkaivajat
Majakoissa ja valaistuissa merimerkeissä on monta eri mahdollisuutta: kiintovalo, katkovalo, tasarytmivalo, vilkku, pikavilkku, nopea pikavilkku ja morsevalo.
— Wikipedia: Valotunnus (merenkulku)

Englanninkieliset vastineet

  • flasher

Esiintymistiheys

36 368 esiintymää · 13.9 / milj.

Suomi24
15.8
Sanomalehdet
3.1
Aikakauslehdet
15.9
Wikipedia
1.3
Reddit
9.0
Tekstitykset
2.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivilkku
Genetiivivilkun
Partitiivivilkkua
Essiivivilkkuna
Translatiivivilkuksi
Inessiivivilkussa
Elatiivivilkusta
Illatiivivilkkuun
Adessiivivilkulla
Ablatiivivilkulta
Allatiivivilkulle
Abessiivivilkutta

Riimit

-ilkːu

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet