pilk­ku

substantiivi/ˈpilkːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pilk-ku (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 4 372. yleisin sana

Merkitykset

  1. (pieni) täpläMitä nämä pilkut ovat? Ehkä hometta. Lähtevätköhän pesussa?
  2. (kielitiede)yksi välimerkeistä [,]Pilkku on yleinen välimerkki, mutta sen oikeaoppinen käyttö voi olla vaikeaa.
  3. (kielitiede)diakriittinen merkki jota käytetään kirjaimen alla tai päällä joissakin kielissä
  4. (urheilu)(slangia)rangaistuspotkupiste jalkapallossa; (laajemmin) rangaistuspotkupallo pilkulle
  5. (puhekieltä)valomerkki ravintolassaTurha tilata enää. Pilkku tuli jo.
  6. (matematiikka)desimaalierotin

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Veistä pilkut pitkin maita, rastit vaaroihin rakenna, jotta tunnen tuhma käydä, outo poika tien osata näillä synkillä saloilla, levehillä lehtomailla.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5 Kesäaskareet
Pieni pilkku ladun päässä saaren varjoon kiemuroi, rintaan virtaa vilvas ilma, nuori veri viehkuroi, kun ma soljun vastasäässä, on kuin joka jänne sois, ponnahdan kuin poukka pois.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
käytetään joskus länsimaisia versioita pilkuista, pisteistä, huutomerkeistä ja kysymysmerkeistä.
— Wikipedia: Urdu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pilkku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Edessä, hieman oikealla, näkyy pieni tumma pilkku niinkuin matala pitkähkö kivi.
— Jalmari Kara, Konrad Löf
Se muistuttaa Jupiterin suurta punaista pilkkua ja sijaitsee siitä etelään päin.
— Wikipedia: Jupiterin pieni punainen pilkku

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *blika)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pilkka yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
karjala, lyydi, vatja, viro

Lähtökohta: ← germaaninen *blika, vertaa nykyruotsi murt. (Gotl) blick ’vaalea pilkka puussa’, muinaisruotsi nykynorja nykyruotsi murt. blika, nykyruotsi blecka ’merkitä puita lyömällä niihin rasti’, samaa kantaa kuin kantagermaani *blaika- (muinaisnorja islanti blíkja ’loistaa (valkoisena)’, muinaisnorja bleikr, nykyruotsi blek ’vaalea; kalpea’), josta varhainen laina lienee suomi laikka (katso tätä), laikku. Katso myös pilkka1, pilkkoa sekä pilkottaa.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapilkka ’täplä, pilkku, laikku (tavallisesti eläimen otsassa); veistetty merkki (tavallisesti) puun kyljessä’, pilkku ’sama merkitys’
lyydipilkeh ’pilkku, täplä’
vatjapilkku ’pilkka, pilkku, täplä’
viro(Wied) pilk (g. pilgu), valge-pilk ’täplä (eläimen otsassa)’

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.penalty spot, spot, comma
  • ruotsikomma, fläck
  • saksaPunkt (m), Komma (n)
  • ranskavirgule (f), tache (f), pénalité (f), pénalty (m)
  • venäjäпятно, запятая
  • esp.signo de puntuación (m), mancha (f), mota (f)
  • virokoma, täpp
  • italiasegno d´interpunzione (m), macchia (f)
  • puolaprzecinek (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • fleck
  • speck
  • point
  • comma
  • penalty spot
  • spot

Esiintymistiheys

45 430 esiintymää · 17.3 / milj.

Suomi24
19.8
Sanomalehdet
8.3
Aikakauslehdet
4.5
Wikipedia
11.0
Reddit
17.4
Tekstitykset
4.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: pilkun 27 % · pilkkua 19 % · pilkku 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilkːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pilkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pilkku