vil­li­pe­to

substantiivi/ˈʋilːiˌpeto/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vil-li-pe-to (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: villi + peto

Merkitys

  1. petoeläin

Esimerkkilauseet

Kuolla täällä yksin villipedon hampaissa, revittynä ja raadeltuna, tuntea pedon kuumaa hengitystä kasvoillaan, kun valtavat käpälät murskaisivat hänen rintansa!
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
Silloin tyttökin äkkiä kuin villipeto tarrautuu Pieraan kiinni ja puristaa häntä, rutistaa niin että poika on tukehtua ja puree, puree poskiin, korviin, otsaan, leukaan, kaulaan, mihin vain ennättää...
— Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta
Hänen tulee löytää tarvikkeita, koota työkaluja, vältellä villipetoja ja pitää pelihahmo erossa vaaroista.
— Wikipedia: The Flame in the Flood

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan villipeto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän ei enään ollut oma herransa, vaan lihaksiensa, sisällään raivoavan villipedon orja.
— Émile Zola, Ihmispeto
Hän liikkui huoneessaan, tarkastaen kaikkea kuten häkkiin suljettu villipeto.
— H. G. Wells, Kun nukkuja herää
Ja hän kavahti ylös notkeana ja nopeana kuin villipeto ja ryntäsi murskaamaan päätänsä seinään.
— Alexandre Dumas, Josef Balsamo
Ja Gogoomy -- hän ei ollut koskaan ennen tullut huomanneeksi, että Gogoomy oli verrattain kaunis -- kaunis kuin hurja, uhkamielinen villipeto.
— Jack London, Ihmissyöjäin saarilla

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan villi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

Lainalähde: ← ruotsi (tai kantaskandinaavi), vertaa myöhäinen muinaisruotsi wilder, viller, vil(d), nykyruotsi vild, murt. vill, muinaisnorja villr ’villi, kesytön; kolkko, autio’ (keskialasaksa wilde, nykysaksa wild, gootti wilþeis ’villi, raju, kesytön’; germaaninen alkumuoto *wilþia-).

pohjoissaame vildâs (eteläsaame uumajansaame luulajansaame) ’villi, hullu’ ← skandinaavinen; N vilˈlâ (piitimensaame luulajansaame) ’villi’ ← suomi tai osittain sk; pohjoissaame filˈlit, kausat. filˈlitit (luulajansaame inarinsaame) ’johtaa harhaan, petkuttaa, villitä, narrata’ ← suomi. — Vertaa myös rasavilli.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvilli ’villi’
karjalavilliškö ’vihainen, ilkeä ihminen tai eläin’
virovilline (Wied) ’villi, pahansuopa’

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

1 204 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.5
Reddit
0.3
Tekstitykset
1.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 50 (isoäiti)

Yleisimmät: villipeto 43 % · villipetoja 18 % · villipetojen 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eto

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Villipeto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/villipeto