- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan uoma yhteydessä
Todennäköisesti johdos sanan vuo (katso tätä) alkuaan vokaalialkuisesta vartalosta. Vanhana itämerensuomalaisena lainana → saame vuobme ’metsää kasvava laakso; jokilaakso; suuri suo’, josta edelleen → suomi vuoma (Gan 1787; Peräpohja Länsipohja) ’(laaja) suo; (tunturien välinen) laakso’; sama merk. tavataan tämän vaikutuksesta myös sanalla uoma (tällaisena Lönnr 1880).