ä­räk­kä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. äreä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan äreä yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi

Deskr.-onomat. alkuperää, vertaa hereä, äristä. — suomi ärtyä → pohjoissaame ærˈdot ’ärtyä, närkästyä’.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenärrütellä ’kiusoitella’
karjalaärie ’äreä, äkäinen; karkea (ääni)’, ärhäkkä, ‑ö ’ärhäkkä, äkäinen; kiimainen’, ärtyö ’ärtyä; tulehtua; yltyä’, ärrytteä ’ärsyttää; yllyttää’
lyydiärdüdä ’ärtyä, yltyä’, ärdüttädä ’ärsyttää’
vepsääŕed ’äreä, äkäinen’, ärduda ’yltyä’, ärdutada ’ärsyttää; yllyttää’
viro(Wied) äre (g. äreda) ’äkäinen; kiivas, eloisa’, ärritada ’ärsyttää, härnätä, kiihottaa’
liiviärī ’paha, äkeä’, ertlə ’härnätä, ärsyttää, suututtaa, pilkata’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Äräkkä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/äräkkä