- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan äreä yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi
Deskr.-onomat. alkuperää, vertaa hereä, äristä. — suomi ärtyä → pohjoissaame ærˈdot ’ärtyä, närkästyä’.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | ärrütellä ’kiusoitella’ |
|---|---|
| karjala | ärie ’äreä, äkäinen; karkea (ääni)’, ärhäkkä, ‑ö ’ärhäkkä, äkäinen; kiimainen’, ärtyö ’ärtyä; tulehtua; yltyä’, ärrytteä ’ärsyttää; yllyttää’ |
| lyydi | ärdüdä ’ärtyä, yltyä’, ärdüttädä ’ärsyttää’ |
| vepsä | äŕed ’äreä, äkäinen’, ärduda ’yltyä’, ärdutada ’ärsyttää; yllyttää’ |
| viro | (Wied) äre (g. äreda) ’äkäinen; kiivas, eloisa’, ärritada ’ärsyttää, härnätä, kiihottaa’ |
| liivi | ärī ’paha, äkeä’, ertlə ’härnätä, ärsyttää, suututtaa, pilkata’. |