Uno Harva

Harvan teos tarkastelee permalaisten eli syrjäänien ja votjakkien perinteistä uskontoa. Se käsittelee muun muassa vainajien palvontaa, erilaisia uhripaikkoja kuten kualaa ja ludia sekä luonnonhaltioita ja maanviljelysjuhlia. Teos pohjautuu historiallisiin lähteisiin ja kansatieteellisiin havaintoihin.

Kansatieteellinen tutkimus syventyy altailaisten kansojen, kuten turkkilaisten, mongolien ja tunguusien, mytologiaan ja uskonnollisiin käsityksiin. Teos tarkastelee muun muassa maailmankuvaa, sielu-uskoa, shamanismia sekä eri kansaryhmien perinteisiä uhrimenoja ja jumaluuksia.

Teos tarkastelee mordvalaisten kansojen perinteistä uskomusmaailmaa, sielu-uskoa ja vainajakulttia. Kirja esittelee laajasti eri luonnonhaltijoita, kodin ja kylän suojelijoita sekä maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyviä uhritapoja ja juhlia.

Tutkimus saamelaisten uskonnollisista perinteistä, mytologiasta ja maailmankuvasta. Teos käsittelee muun muassa vainajien ja luonnonvoimien palvontaa, seitoja sekä noitien merkitystä yhteisössä. Kirjoittaja tarkastelee uskomuksia ja riittejä suhteessa saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja metsästykseen.

Harvan tutkimus tarkastelee suomalaisten muinaisuskoa ja mytologiaa. Teos käsittelee laajasti muinaisia jumalia, kuten Ukkosta ja Ilmarista, sekä haltijauskoa, vainajakulttia ja luonnonhenkiä kansanperinteen ja uskonnonhistorian valossa.

Harvan tutkimus paneutuu suomalaisen kansanrunouden ja Kalevalan keskeisimpään arvoitukseen, sampoon. Teoksessa analysoidaan sammon olemusta, sen erilaisia tulkintoja maailmanpatsaasta ihmemyllyyn sekä sammon ryöstöön liittyvän runoston alkuperää ja merkitystä.

Uskonnonhistoriallinen tutkimus tarkastelee jumalauskon ja haltijauskon alkuperää. Esitys keskittyy erityisesti suomalaiseen väkiuskoon sekä luonnon, eläinten ja sielun suhteeseen kansanperinteessä. Aiheina ovat myös sielu-usko ja eri luonnonvoimien haltijat.

Kokoelma uskontotieteellisiä tutkielmia tarkastelee muinaisia maailmankuvia ja myyttisiä symboleja, kuten maailmanpatsasta, Babelin tornia ja elämänpuuta. Harva selvittää uskomusten alkuperää ja vertailee eri kansojen käsityksiä maailmankaikkeuden rakenteesta ja kohtalosta.

Uskontotieteilijä Uno Harvan tutkimus tarkastelee Kauko-Karjalan perinteisiä häämenoja ja niihin liittyvää runoutta. Teos analysoi erityisesti kalevala-mittaisia häärunoja ja itkuvirsiä tuoden esiin alueen kansantapoja ja niiden sosiaalista taustaa.