1ahtaus1 – tilan pienuus, kapeus
- Alkuperä
- Johdos
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ahdas yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
- suomiahdas
- ? balttilainenvertaa liettua añkštas (← *añštas) ’ahdas’
itämerensuomalainen sana voi kuitenkin olla samaa lähtöä kuin verbi ahtaa, katso tätä sekä ahdinko, ahdistaa, ahdelmus.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | ahas (g. ahtahan) |
|---|
| lyydi | ahtaz (mon. ahtahad) |
|---|
| vepsä | ahtaz (g. aht(a)han) |
|---|
| vatja | ahaz (g. ahtā) ’ahdas’ |
|---|
| viro | ahas (g. ahta) ’sama merkitys’, ahastama ’olla ahdas, ahdistaa’ |
|---|
| liivi | ɔ̄ʾdəz, āʾts ’kapea, ahdas’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame āŧes, attes, luulajansaame āhtēs, inarinsaame äätis ’ahdas’, ? pohjoissaame hattes ’ahdinko, ahdistus’)
Samaa juurta olevia sanoja
2ahtaus2 – aluksen ahtaaminen, lastaaminen
- Alkuperä
- Johdos
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ahtaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
: riihi on ahteessa, ‑lla (laajalti murt.); paikoin merk. ’nuotan- tai verkonkuivatusteline’, ahto (etupäässä Häme Savo) ’riihen ahtaminen’, ahtojää (uud.; hajat. murt., kai ← kirjak.) ’röykkiöksi ajautunut jää’
Tähän kuulunevat myös s.v. ahdas ja ahde mainitut sanat, katso näitä.
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | ahtā ’panna kuivumaan (viljaa riiheen, verkkoja)’, *ahe: rīhi on ahtīs ’ahdettuna’ |
|---|
| karjala | ahtoa ’ahtaa (riihtä; myös nuotta kuivumaan)’, ahtoine (tavallisesti mon. ahtozed) ’nuottavapeet’ |
|---|
| lyydi | ahtada, ahtoa ’ahtaa (riihtä, heinää haasiaan, nuotta vapeille)’ |
|---|
| vepsä | ahtta ’ahtaa’ |
|---|
| vatja | ahtā ’ahtaa riihtä, nuottaa vapeille, vaatteita kuivumaan’, ahe̮: rīga (’riihi’) on ahtē̮za |
|---|
| viro | murt. ahta ’ahtaa (riihtä)’, ahtada ’panna verkko vapeille’, eteläviro atta ’ahtaa (riihtä); tunkea, sulloa; laskea ajoverkko’ |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| eteläsaame | eteläsaame vuokteje, vuoktinje ’maahan isketty paalu verkkojen kuivuuta varten’, ruotsinsaame (LÖ) vuoktinje, vuovting ’sama merkitys’ |
|---|
| mokšamordva | mokšamordva aftə̑ms ’laskea verkko, rysä, merta; virittää sadin ym.’, aftə̑ma, ersämordva aftuma ’verkko’ |
|---|
| – | ? mari optem ’virittää verkko, ansa, sadin’, optə̑š, oktə̑š ’jäniksen, linnun jouhiansa; verkko’ |
|---|
| komi | okti̮ni̮ (Ylä-Sysolan komi o̭-) ’virittää sadin, pyyntiraudat’ (udmurtti okti̮ni̮ ’panna kuntoon (esimerkiksi huone), viedä viljaa riiheen, koota yhteen’ ei äänteellisistä syistä kuulu tähän; sen vastine on komi e̮kti̮ni̮ ’koota, kerätä’) |
|---|
| itähanti | itähanti i̮γə̑t-, etelähanti pohjoishanti eγət- ’panna riippumaan, kuivumaan (esimerkiksi verkko, liina orrelle); hirttää’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja