al­keis­o­pe­tus

substantiivi/ˈɑlkei̯sˌopetus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

al-keis-o-pe-tus (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: alkeis- + opetus

Johdettu sanasta: opetus

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. perusopetus tai jonkin alan tai aiheen perusteiden opettaminen

Esimerkkilauseet

Sen jälkeen saksankieliset sanomalehdet, jotka tässä asiassa kaksikymmentä vuotta olivat vaienneet, selittivät venäjänkielisten kansakoulujen edistävän vain raakuutta ja rikoksellisuutta ja vaativat saksankielisten koulujen perustamista sekä sentähden, että se olisi enemmän oikeutettua, myöskin viron ja lätin kielistä alkeisopetusta kansalle.
— N. (Maanpakolainen) N., Itämerenmaakuntien venäläistyttämisyritys vuosina 1886-1906
Kansan alkeisopetukseen muun, vähemmän tarpeellisen tilalle metsätietoa ja yleistä talousvalistusta.
— Veikko Korhonen, Miehet sen tekevät
Edelleen oli yleisesti vallalla käsitys, että pyhäkouluun kuuluu myös alkeisopetus, kuten luku - ja kirjoitustaidon opettaminen.
— Wikipedia: Seurakuntien Lapsityön Keskus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan alkeisopetus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ruskin sai alkeisopetuksensa kotona, äidiltä ja kotiopettajilta.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia V
Alkeisopetuksen antoi hänelle kotona joku hovimestari.
— Jalmari Kauppala, Lähetysmarttyyrihistoria I
Milstein syntyi Odessassa, jossa hän sai alkeisopetusta Pjotr Stoljarskilta.
— Wikipedia: Nathan Milstein

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan alkaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

: mon. alkeet ’alku, -oppi, -tieto, ‑tiedot; itu, aihe jne.’, alkeella, alkeissa jne. (Suomalaiset Tieto-Sanomat 1766 »owat sodan alkeisa»), uud. muun muassa: alkeinen (Eurén 1860), alkeellinen (Europ 1853) ’elementaarinen; alkukantainen, kehittymätön’ (murt. hajat.; kumpikin sana lienee osittain ← kirjak.), alkeiskoulu (Hannikainen 1845), alkeisopetus (Lönnr 1874) yms., aljeta ’alkaa’, aloittaa (katso tätä) jne.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenalkā, alkua ’alkaa’, alku, aloittā, aluttā ’aloittaa’
karjalaalkoa ’alkaa’, alku, alottoa, aluttoa ’aloittaa’
lyydialgottada ’alkaa’
vepsäaugotada ’sama merkitys’, aug (mon. ‑ud) ’alku; taikinan alustusaine l. juuri’
vatjaalkā, alkua ’alkaa’, alku, alge̮tuz ’aloitus’
viroalata (prs. algan) ’alkaa’, algatada (ehkä uud.) ’aloittaa, panna vireille’, alg (g. alu) ’alku’, alg (g. ala) ’alkuperä jne.’ (1800-luvun uud. algu- ’alku’ ja alge, mon. alged ’alkeet’ osittain ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saame(jollei ← suomi) alˈget ’alkaa’, alˈgo ’alku’
etelämansietelämansi awəl, itämansi owl, länsimansi pohjoismansi ɔ̄wl ’alku; loppu, ‑pää’
itähantiitähanti aləŋ ’alku; loppu’, etelähanti otəŋ ’loppu(pää, ‑kappale)’, pohjoishanti aləŋ ’etu- tai takapää; alku, loppu’
–? enetsi oðo ’aiemmin, ennen’
–? selkuppi ol ’yläosa, pää; (puun) latva’
–? kamassi koibaali ulu ’pää’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

334 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.9
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: alkeisopetusta 44 % · alkeisopetuksen 31 % · alkeisopetus 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-opetus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Alkeisopetus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/alkeisopetus