- Alkuperä
- Lainasana (myöhäinen muinaisruotsi: apina)
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
Lainalähde: ← myöhäinen muinaisruotsi apina, apinia, apinja= muinaisnorja apynja, nykytanska abinde, keskialasaksa apinne, apynne ’naarasapina’.
a-pi-na (3 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 486. yleisin sana
Kun Tantor antoi äänensä kuulua, silloin tämä iso apina heimolaisineen kiirehti puiden korkeimmille oksille.Apinain Tarzan ei ollut vähääkään tunteellinen.Wazan kansallispuisto luotiin elefanttien, kirahvien ja antilooppien suojelualueeksi, ja siellä tavataan myös apinoita, leijonia ja leopardeja.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan apina lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Apinain Tarzan oli alkuaikaisen ihmisen, metsästäjän ja soturin, ruumiillistuma.Hän kuuluu syntyneen Afrikan viidakossa, jossa hurjat, ihmisenmuotoiset apinat ovat hänet kasvattaneet.Ketterinä kuin apinat kiipeilivät sekä tytöt että pojat komean vaahteran sitkeillä oksilla.Isot apinat ja leijonat käyttävät tätä polkua tullessaan alas Opariin.Lainalähde: ← myöhäinen muinaisruotsi apina, apinia, apinja= muinaisnorja apynja, nykytanska abinde, keskialasaksa apinne, apynne ’naarasapina’.
98 247 esiintymää · 37.4 / milj.
Taivutusluokka 12 (kulkija)
Yleisimmät: apina 32 % · apinat 14 % · apinan 14 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑpinɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Apina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/apina