- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä saksan Bantu, oppitekoinen sana (Wilhelm Bleek, 1862), jonka pohjana on monen bantukielen sana bantu ’ihmiset’, monikko sanasta muntu ’ihminen’.
ban-tu (2 tavua) · 5 kirjainta
Bantu-sana on otettu zulukielestä.Ambolaiset kuuluvat bantu-kansoihin, jotka kansoittavat Etelä-Afrikan sen eteläisimmästä kärjestä aina viidennelle asteelle päiväntasaajan pohjoispuolelle.Täällä se tapa esiintyy bantujen keskuudessa, joista kalaa välttävät kokonaan tai osittain ainakin zulut, xhosat, swasit, tswanat, ndebelet.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan bantu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Pohjoisesta tulleet bantut levittäytyivät heidän tilalleen vaelluksissaan - luvuilla.Lähtökohtana lähinnä saksan Bantu, oppitekoinen sana (Wilhelm Bleek, 1862), jonka pohjana on monen bantukielen sana bantu ’ihmiset’, monikko sanasta muntu ’ihminen’.
608 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: bantu 32 % · bantut 30 % · bantujen 19 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑntu
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Bantu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/bantu