- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan koira yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä saksan St. Bernhardshund ’bernhardinkoira’, jossa St. Bernhard, paikannimi + Hund ’koira’.
Sveitsin ja Italian rajalla sijaitseva majatalo Sankt Bernhard sai nimensä perustajansa munkki Bernhard Mentonilaisen mukaan. Myöhemmin sola, jossa majatalo sijaitsee, nimettiin majatalon mukaan.
Majatalossa jalostettiin koirarotu muun muassa lumivyöryn alle jääneiden ihmisten etsintään.
Sanue on ehkä alkuaan johdos vartalosta *koj(e) ’uros, mies’, vertaa esimerkiksi koltansaame kuojjă̮ (kildininsaame turjansaame) ’(avio)mies’, itämansi χoj, länsimansi kuj, pohjoismansi χuj ’urospuolinen’, itähanti ku, kuj-, etelähanti pohjoishanti χoj ’sama merkitys, mies’. — Lainana suomi → pohjoissaame goairre (eteläsaame piitimensaame luulajansaame koltansaame) ’koira’.
Vastineet sukukielissä (16 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | koira ’koira’, koiras ’hedehamppu’ |
|---|---|
| lyydi | koir, koire̮ ’koira’ |
| vepsä | koir, koiŕ ’sama merkitys’, koiras ’hedehamppu’ |
| vatja | koira, koiraz, koiruz |
| viro | koer ’koira; kelmi, kujeilija’, koeras ’hedehamppu’, koerus ’koiruus’ |
| liivi | kuoir-ūnda maʾggə ’nukahtaa hetkeksi’ (vertaa suomi koiran uni ’kevyt uni’) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| komi | ki̮r, ki̮r-pon, ki̮re̮s ’uroskoira’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi kɛ̮̄r, länsimansi kē̮r, pohjoismansi χār ’koiras, porohärkä, ori’ |
| itähanti | itähanti kar, etelähanti χor, pohjoishanti χar ’sama merkitys’ |
| unkari | here ’kuhnuri(mehiläinen); kives’ |
| nenetsi | χora ’koiras, peurahirvas, sonni, ori, pässi’ |
| enetsi | kuða, kura ’salvamaton poro’ |
| nganasani | kuru |
| selkuppi | qor ’uros’ |
| kamassi | kora ’härkä, uros’. |