- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan daemonius ’jumalainen; ihmeellinen’ ← kreikan daimónios ’jumalainen; epäonninen; yliluonnollinen’, johdos sanasta daímōn ’jumala; kohtalo’.
de-mo-ni-nen (4 tavua) · 9 kirjainta
Johdettu sanasta: demoni
Ei, se oli totta: se oli Julian luonteen mukaista, vakavaa, hellää, mutta jotain demonista totta.Kas, ne olivat tulleet, nuo väkevät myrskylinnut, nuo demonisten intohimojen aarnikotkat.Albumin sanoitukset eivät enää käsittele kuolemanjälkeisen elämän demonisia kuvauksia, vaan pyrkivät löytämään konkreettista kauhua tosielämän asioista, kuten sodista, murhista ja ihmisen heikkouksista.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan demoninen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Örkit saivat demoniset voimat ja murskasivat puolijumala Cenariuksen ja yöhaltiat.Tengujen ominaisuuksia Ennen Japanin keskiaikaa tengut nähtiin pääsääntöisesti demonisina olentoina.Lähtökohtana lähinnä latinan daemonius ’jumalainen; ihmeellinen’ ← kreikan daimónios ’jumalainen; epäonninen; yliluonnollinen’, johdos sanasta daímōn ’jumala; kohtalo’.
4 070 esiintymää · 1.6 / milj.
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: demoninen 27 % · demoniset 15 % · demonisia 14 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: demoninen – demonisempi – demonisin
-inen
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Demoninen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/demoninen