- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala
Johdos verbistä olla.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | olenta ’oleminen, olo, oleilu; käytös’. |
|---|
o-len-to (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 350. yleisin sana
Johdettu sanasta: olla
Lyödä hän ei saattanut niin heikkoa ja turvatonta olentoa, mutta hän ei myöskään voinut keksiä keinoa, millä päästä tästä vastuksellisesta ja, kuten hän rupesi epäilemään, tuskin luotettavasta toveristaan.Murtuu hänen sydämensä, huudahti Wilhelm, Ofelian koko elämän ja olennon rakennus järkkyy liitteistään, hänen isänsä kuolema tulee kaiken kukkuraksi, ja tuo kaunis rakennus sortuu kokonaan.Niissä esiintyy kuitenkin runsaasti myös yliluonnollisia elementtejä, kuten rauhattomia vainajia, kirottuja aseita, taikuutta ja outoja olentoja.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan olento lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Viitaten alas mies virkkoi: "Järvi on kuin elävä olento, joka ojentaa kättänsä."Se viittaa siis aina luotuihin olentoihin eikä sinänsä jumalalliseen olentoon.Ei kukaan inhimillinen olento tiennyt mitä hänen huoneessaan sinä yönä tapahtui.Johdos verbistä olla.
| karjala | olenta ’oleminen, olo, oleilu; käytös’. |
|---|
105 776 esiintymää · 40.3 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi J
Yleisimmät: olento 35 % · olentoja 16 % · olennon 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-olento
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Olento. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/olento