e­re­maa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. erämaa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan erä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

(→ varhaisempi uusruotsi, muinaisruotsi erämarck, æremarck jne.)

Katso myös erehtyä, eri, ero ja eräs.

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroineneriksē ’erikseen’, erillǟ ’erillään’, erittäin ’sama merkitys’, erahua ’erota’
karjalaerä ’(linnun)poikanen, pentu; saalis’, erikseh ’erikseen, erillään’; erilläh, ‑lleh ’erillään, erossa, erikseen’, eritteän, erittäjen ’erikseen; sangen’, erallah ’erillään, irrallaan’, erkautuo ’erota, erkaantua’
lyydieriže, ‑ži ’erikseen, erilleen, erillään’
vepsäeragata (prs. eragandeb) ’erota, erottua, erkaantua; erottautua, kuvastua, piirtyä’, eragoitta ’erottaa, kiskoa irti’
vatja(Tsv) eräpōlīn ’ulkopuolinen’, erillǟ ’erillään’
viroära ’pois, irti’, era, eteläviro erä ’eri-, yksityinen’, erak ’erakko’, eraldada ’eristää, erottaa, saattaa erilleen’, äraline, ise-ä. ’erikoinen, erityinen’
liivijärā, jarā, jerā, je̮rā ’pois’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame ærre ’se maitomäärä, jonka vaadin tai lehmä (tai koko karja) kerralla lypsää’, pohjoissaame ærranit (luulajansaame koltansaame) ’erota, erkaantua’, luulajansaame ierētit, ǟrētit (koltansaame) ’erottaa’, luulajansaame ierin ’poissa’, pohjoissaame ērin ’toisista eronnut, itsekseen pysyttäytyvä’, pohjoissaame ērit (luulajansaame) ’pois’, pohjoissaame ærĕb (inarinsaame koltansaame) ’paitsi’ (mahdollisesti kaikissakin näissä suomen vaikutusta; osa adv.-muodoista vaikeasti selitettäviä)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Eremaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/eremaa